27.2.2019

Laadukas digimentorointi työelämäläheisissä oppimisen ekosysteemeissä ammattikorkeakouluopiskelijoiden näkökulmasta

Abstrakti esityksestä Kasvatustieteen päivillä Tampereella 16.11.2018, Irja Leppisaari

Työelämän muutokset, koulutuksen digitalisaatio, ubiikki oppiminen ja etätyöskentely vaikuttavat siihen, että myös mentorointi muuttuu, koska se ekosysteemiajattelun suuntaisesti saa ominaispiirteitään ympäröivistä käytänteistä (ks. Kemmis & Heikkinen, 2012). Samalla muutos aktivoivat korkeakouluja kehittämään uudenlaisia mentoroinnin toimintamalleja. Tähän haasteeseen on vastattu kolmen ammattikorkeakoulun kehittämässä eMentorointikoulutuksessa (eMentoreille 5 op, eAktoreille 3 op) jossa perustutkinto-opiskelijan mentoreina toimivat YAMK:n opiskelijat tai alumnit. Kyseiset ammattikorkeakoulut ovat havahtuneet siihen, että työn muutoksesta ja oppimisparadigmojen muutoksesta sekä digitalisaatiosta johtuen, osaksi ammattikorkeakoulutusta tarvitaan myös eMentorointikoulutusta, jota toteutetaan tavoilla, joita voidaan soveltaa jatkuvassa uranaikaisessa osaamisen kehittämisessä työelämässä. Digimentorointi määritellään tässä yhteydessä kahden tai useamman henkilön väliseksi yhteistyöksi, jossa osapuolet haluavat kehittyä yhteisellä kiinnostuksen alueella (esim. työelämävalmiudet) ja jakaa osaamistaan hyödyntäen keskinäisessä vuorovaikutuksessaan digimenetelmiä ja -työkaluja (eAMK-sanasto; Leppisaari ym. 2006). Keskeistä tarkasteltavassa, ESR-hankkeessa 2015-2017) tuotetussa ja eAMK-hankkeessa kokeilualustana jatkokehitetyssä koulutuksessa on käytännön eMentorointiharjoittelu ryhmissä digitaalisin välinein. Digitaalisuus auttaa rakentamaan uudenlaisen yhteisöllisen ja monialaisen ryhmä- ja vertaismentorointitilan koulutuksen ja työn yhdyspinnoilla.

Koulutuksen ja työelämän yhdyspinnoilla toteutettavaa eRyhmämentoroinnin toimintamallia on kehittämistutkimuksen (design based research) keinoin jalostettu ja samalla luotu kuvaa onnistuvaan eRyhmämentorointiin liittyvistä tekijöistä (Leppisaari 2017; Leppisaari, arvioitavana). Tutkimusaineistona ovat olleet eRyhmien blogit ja eMentorien ja eAktorien henkilökohtaiset reflektiot, koulutuksen loppukysely sekä kouluttajan havainnot eRyhmien toiminnasta. Kahden toteutuksen tutkimusaineiston analyysien pohjalta on muodostunut neljä onnistuvaan eRyhmämentorointiin vaikuttavaa tekijää/toimintaperiaatetta: 1) Tavoitteet ja sisällöt, 2) Mentorointimallit- ja menetelmät, 3) Vuorovaikutus ja 4) Digitaalisuus (Leppisaari, arvioitavana).

eRyhmämentorointimalli näyttää lupaavalta toimintamallilta uusissa oppimisen ekosysteemeissä. Pitkät perinteet oppimisen muotona omaava mentorointi näyttää osoittavan joustavuutensa ja muuntautumiskykynsä toimintamallina ja uudistumisprosessien tuloksena voi syntyä toisenlaisia, tänä päivänä käyttökelpoisia mentoroinnin muotoja ja tapoja. Opiskelijan digimentoroinnin laadukasta toteutusta on edelleen kehitettävä niin, että se palvelee opiskelijan, korkeakoulun ja työelämän tarpeita. Tässä esityksessä tarkastellaan edellä mainittuja tutkimuksen koulutustoteutusten pohjalta esiin nostamia digimentoroinnin toimintaperiaatteita laajemmin erityisesti ammattikorkeakouluopiskelijoiden näkökulmasta. Laatutekijät kiteytetään ns. laatumatoksi, jonka avulla digimentorointia voidaan arvioida opiskelijan näkökulmasta. Myöhemmin laatumatto täydentyy eAMK-hankkeessa tehtävässä kehitystyössä korkeakoulun ja työelämän näkökulmilla.

Jaa

Takaisin