19.8.2020

Yksin ei ole kaksista – digipedagogiset asiantuntijaparit kehittämässä osaamistaan

Digipedagogisille asiantuntijoille tarjottiin eAMK-hankkeessa uudenlaista mahdollisuutta päivittää omaa ammatillista identiteettiään ja verkostoitua sekä saada vertaistukea muiden ammattikorkeakoulujen digipeda-asiantuntijoilta DigiCEM -ohjelmassa. Blogissa pureudutaan kokemuksiin tästä digitaalisesta ristiinmentoroinnista ja sen jatkokehittämismahdollisuuksista.

Useimmissa ammattikorkeakouluissa henkilökunnan digipedagogisen osaamisen kehittämiseen on nimetty muutama henkilö, joissakin vain yksi. Monet ammattikorkeakoulut kuitenkin joutuvat painimaan ihan samojen teemojen äärellä: miten synnyttää sekä ylläpitää digipedagogista innostusta opettajayhteisöissä, kehittää digipedagogisia toimintamalleja tutkimus- ja kehitystyön avulla sekä kuinka ratkaista teknologisia infrastruktuuriongelmia.

Kun digipedagogiset asiantuntijat tapaavat toisiaan valtakunnallisissa hanketilaisuuksissa, syntyy vilkkaita keskusteluita siitä, miten voitaisiin entistä systemaattisemmin jakaa tietämystä, kokemuksia ja osaamista eri ammattikorkeakoulujen välillä. Näin kävi myös eAMK-hankkeen verkostoitumiskokoontumisessa Haaga-Heliassa alkutalvella 2019. Tätä toivetta tarkasteltiin vielä lähemmin toukokuussa 2019 organisoimassamme verkkotapaamisessa, jossa esittelimme osallistujille yhtenä työskentelymuotona digipedagogisten asiantuntijoiden digitaalista ristiinmentorointia.

DigiCEM –digitaalista ristiinmentorointia

Digitaalinen ristiinmentorointi (digiCEM) on Psyconin (lisää esim. Mäki & Mäki 2017) kehittelemän cross-expertise mentoring –mallin jatkokehittely. Ristiinmentoroinnissa kaksi osaajaa pöllyttää osaamistaan luottamuksellisessa ilmapiirissä. Ristiinmentorointipari sopii yhdessä työskentelynsä toimintatavat: tavoitteet, tapaamispaikat ja aikataulun. Samantyyppistä toimintamallia pääsimme itse kokeilemaan ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen välisessä korkeakoulupedagogiikkahankkeen (KOPE) pilotoinnissa 2017-2018. Tästä yhteisoppimisesta innostuneina (ks. Alanko-Turunen & Skaniakos 2017) mietimme, miten tarjota tätä mahdollisuutta digipedagogisille kollegoillemme.

Kevyesti kokeilemaan ja vapauttavia rakenteita tuottamaan

DigiCEMin liikkellelähtö oli varsin nopea. Hahmottelimme työskentelyprosessia kokeilevan kehittävällä otteella. Työstimme kevyet tukirakenteet ristiinmentorointiparien muodostumiselle sekä koko työskentelyn jännitteen säilymiselle. Tässä nojauduimme erityisesti Liberating Structures –ajatteluun. Toimintaamme ohjaavat usein rakenteet, olkoonpa ne fyysisiä tai organisaation toimintamalleja. Ne joko tukevat tai rajoittavat toimintaamme. Olemme harvoin tietoisia niistä pienistä mikrorakenteista, jotka vaikuttavat meidän tapaamme olla vuorovaikutuksessa toistemme kanssa. Tulemalla tietoiseksi näistä mikrorakenteista (miten tapaamme, suhtaudumme toisiimme, suunnittelemme ja päätämme asioista) ja niihin vaikuttamalla pystymme entistä paremmin saamaan useimmat osallistujat aktiivisiksi, toisiinsa luottaviksi ja ratkaisuja tuottaviksi.

Kun aloitimme DigiCEMin markkinoinnin eAMK-hankkeen sivustolla ja Twitterissä alkusyksyllä 2019, olimme miettineet rakenteista valmiiksi sen, miten osallistujat ohjataan parinhakuun, ja aikatauluttaneet kolme kaikille yhteistä Zoom-tapaamista. Tavoitteenamme oli tarjota väljiä, vapaita rakenteita niin parityöskentelyn tueksi kuin koko ryhmän yhteiseen jakamiseen, niin että toteutuksen lopullinen muoto olisi emergentti ja hioutuisi vuorovaikutuksessa osallistujien kanssa.

DigiCEMin aikataulu 735x311.jpg

Kuva 1. DigiCEMin aikataulu

Tunnistimme toteutuksesta jälkeenpäin monia effektuaalisen toiminnan piirteitä (esim. Sarasvathy 2008). Effektuaalisessa toiminnassa painottuvat toimeen tarttuminen ja kokeileminen, joiden kautta tavoite tarkentuu tai jopa muuttuu matkan varrella. Kausaalisessa toiminnassa sen sijaan valitaan ennakkoon maali, johon pyritään pääsemään huolellisella suunnittelulla. Effektuaatio on yrittäjyyden teoria, mutta kurkistamme seuraavaksi sen linssin lävitse DigiCEM-ristiinmentorointiohjelmaan.

Effektuaation viisi periaatetta

Effektuaatio ei ole päämäärätöntä ajelehtimista, jossa mikä tahansa kelpaa. Siinä on viisi periaatetta, jotka linkittyvät toisiinsa ja muodostavat dynaamisen kehän:

  • Pyy pivossa (Bird in Hand)
  • Varaa hävitä (Affordable loss)
  • Tilkkutäkki (Crazy Quilt)
  • Limonadi (Lemonade)
  • Koneen kapteeni (Pilot in the Plane)

Pyy pivossa tarkoittaa, että toiminta rakennetaan sille, kuka olen, mitä osaan ja keitä tunnen. Tältä pohjalta mietitään, mitä voisin tehdä. Varaa hävitä –periaate merkitsee, ettei ensisijaisesti pyritä ennustamaan mahdollisia tulevia voittoja, vaan mietitään, mitä on varaa hävitä, jos kaikki menee pieleen. Tilkkutäkki rakennetaan niin, että kukin hankkeeseen mukaan lähtevä tekee ennakkositoumuksen oman häviämisvaransa puitteissa. Limonadi-periaatteessa taas kaikki yllätykset, niin myönteiset kuin kielteisetkin, kammetaan toiminnan käyttövoimaksi. Koneen kapteeni hyväksyy, että tulevaisuus on epävarma ja haluaa mieluummin kontrolloida ennakoimatonta kuin ennakoida kontrolloimatonta tulevaisuutta.

Pyy pivossa

DigiCEMissä sovellettiin Pyy pivossa -periaatetta kahdella tasolla. Meillä ohjaajilla oli molemmilla hyvät kokemukset KOPE-hankkeen tuottamasta CEM-koreografiasta ja Merjalla lisäksi pitkä tausta vertaisryhmämentorointiin liittyvästä kehittämistyöstä. Meillä oli myös runsaasti kokemusta yhdessä toteutetuista verkkotyöpajoista ja verkkotyöskentelyyn sopivista työkaluista. Tältä pohjalta potkaisimme liikkeelle DigiCEMin.

Osallistujien tasolla lähdettiin niin ikään liikkeelle kunkin omasta osaamisesta ja vahvuuksista. Prosessista kiinnostuneita pyydettiin ilmiantamaan itsensä ja tekemään esittelyvideo Flipgridiin. Heitä ohjeistettiin kertomaan omasta osaamisestaan ja digipedagogisista kiinnostuksen kohteistaan napakassa pitchauksessa. Näin tehtiin näkyväksi jokaisen vahvuudet ja tavoitteet tässä prosessissa sekä jaettiin, mihin kukin on valmis tässä kokeilussa heittäytymään mahdollisen parinsa kanssa.

Ilmoittautuneista 20 ihmisestä syntyi 10 paria. Yksi pari syntyi puhtaasti Flipgrid-videoesittelyiden pohjalta, monissa pareissa henkilöt tunsivat toisensa jollain tavalla jo entuudestaan, ja muutaman parin syntymistä autoimme yhyttämällä henkilöt yhteen videoiden pohjalta.

Varaa hävitä

Emme ennakkoon suunnitelleet, mitä DigiCEMillä on tarkoitus saavuttaa. Tämän ajattelun varjopuolena oli, ettemme tulleet miettineeksi yhdessä osallistujien kanssa kokeilun mittareita. Mistä tietäisimme, olimmeko onnistuneet?

Ohjeistimme osallistujia neuvottelemaan digiCEMiin osallistumista varten omiin työsuunnitelmiinsa 10 – 20 tuntia itsensä kehittämisistä. Ohjaajilla oli DigiCEMiin parikymmentä tuntia eAMK-hankkeelta saatua ohjausresurssia. Meillä kaikilla siis oli hävittävänä aikaa, ja jokainen pääsi miettimään, onko minulla varaa menettää elämästäni tuo tuntimäärä siinäkin tapauksessa, ettei kokeilussa synny mainittavia hyötyjä. Jouduimme myös pohtimaan, kuinka tasapainoilla oman parin kanssa käytetyn ajan ja koko digiCEM-ryhmän kanssa käytetyn ajan välillä.

Tilkkutäkki

Tilkkutäkkeilyssä on oleellista, että osallistujat tuovat jakoon osaamisensa ja tekevät ennakkositoumuksen oman häviämisvaransa puitteissa. DigiCEMissä ennakkositoumuksena oli tuottaa toimintasuunnitelma, jonka rakentaminen aloitettiin jo ensimmäisessä verkkotapaamisessa. Sitoumusartefaktina käytimme puolikasta Pecha Kucha -esitystä: pareja pyydettiin valmistelemaan omista ristiinmentorointiteemoistaan, aikataulustaan ja etenemisvaiheestaan kymmenen kuvan esitys, jossa kustakin kuvasta puhutaan 20 s. Nämä mini-Pecha Kuchat esitettiin toisessa yhteisessä verkkotapaamisessa, jossa ne tallennettiin ja jaettiin tapaamisen jälkeen Flipgridissä.

Tämä aktiviteetti jakoi osallistujien mielipiteitä. Osalta tuli erittäin myönteistä palautetta, että oli hyödyllistä jutella parin kanssa prosessin alussa ristiinmentoroinnin kulusta ja tiivistää ajatukset tiukasti rajatuksi esitykseksi. Moni myös kertoi, että muiden parien esitykset antoivat uusia ideoita oman parin kanssa työstettäväksi. Toiset taas kokivat, että esityksen valmistaminen vei aivan liikaa aikaa. Nämä jälkimmäiset eivät siis saaneetkaan toimia oman häviämisvaransa puitteissa, vaan joutuivat puuhastelemaan opettajien oikkujen mukaan!

Limonadi

Prosessin aikana tulee aina vastaan yllätyksiä. DigiCEMissä meidät yllätti iloisesti, että niin monet osallistujat halusivat olla mukana myös verkkotapaamisissa. Jokaisesta parista oli kaikissa kolmessa tapaamisissa paikalla jompikumpi tai molemmat! Taipaleen alussa meillä oli mietittynä vain Flipgridissä toteutettava aloitusaktiviteetti. Kun kokenut joukko kerta toisensa jälkeen osallistui Zoomiin, muotoilimme kohtaamisten koreografioita niin, että ne olisivat mahdollisimman moniäänisiä. Toinen iloinen yllätys oli, että jotkut parit tarttuivat ihan oikeasti toistensa digipedagogisen työn kehittämiseen ja veivät konkreettisesti asioita eteenpäin.

Ikäviäkin yllätyksiä tuli, kun muutaman parin yhteistyö hiipui syksyn mittaan. Parittomiksi jääneiden kannalta oli hyvä, että pelkän ristiinmentoroinnin lisäksi DigiCEM tarjosi yhteisissä tapaamisissa tilaisuuden kuulla eri amkien käytännöistä.

Koneen kapteeni

Entisellä kollegallamme oli tapana sanoa, ettei aina malta olla hiljaa, kun opetuttaa niin kovasti! DigiCEMissä emme antaneet opetuksia, mutta hetkittäin saattoi ohjatuttaa hiukan liikaa! Tiedostimme toki, että matkassamme oli kokenut joukko osaavia digipedagogeja, jotka osaisivat ihan itse olla prosessinsa kapteeneja. Oma kokemuksemme on kuitenkin opettanut, että vaikka asiantuntijan on tuskallista kehittyä ja kehittää liian tiukoissa kehikoissa, ei liika vapauskaan ole hyväksi: täysin tyhjältä pohjalta on hidasta lähteä lentoon. Siksi halusimme luoda DigiCEMille työmuotoja, jotka toimisivat virikkeinä ja vapauttavina rakenteina. Oma tvistinsä aiheutui siitä, että yhteiselle verkkojakamiselle oli tarvetta, kun joidenkin parien ristiinmentorointi ei toiminut.

Silti on jatkon kannalta hyvä muistaa, että lopullinen valta valinnoista pitää olla mentorointiparilla itsellään.

Pohdintoja ja askeleita uusiin DigiCEM-ponnistuksiin

Kun työskentelyn alussa ei ollut mietittynä mittareita, oli lopussa erityisen tärkeä pohtia, mitä saavutettiin, mikä toimi, mitä kannattaisi tehdä enemmän, mitä voisi vähentää ja miten digipedagogista ristiinmentorointia voisi jatkaa. Näitä kysymyksiä työstimme Leans Service Creationin retrospektiivi-kanvaksesta muokatun pohjan avulla.

DigiCEMin aikaansaannoksiksi listattiin parantunut käsitys siitä, miten eri ammattikorkeakouluissa on organisoitu digipedagoginen tuki ja millä tavalla eAMK-hankkeessa yhdessä toteutettuja digiedagogisia valmennusohjelmia on sovellettu ammattikorkeakoulujen omiksi käytänteiksi. DigiCEM-prosessissa myös kokeiltiin uusia työkaluja niin pareina kuin koko ryhmällä.

Toimivaksi koettiin aito yhteistyö yli ammattikorkeakoulurajojen. Toiset kiittivät, että rytmitys parityön ja yhteisen jakamisen välillä oli hyvin järjestetty, mutta muutamat olisivat kaivanneet vähemmän kaikille yhteisiä ohjattuja ponnistuksia ja enemmän parin kanssa työskentelyä. Samalla tavalla mielipiteitä jakoivat käytetyt menetelmät: Flipgrid, Pecha Kucha ja Flingan kanvastyöskentely olivat toisille arvokkaita viemisiä, kun taas toiset kokivat, että välineistä oli viehätytty liikaakin.

Miten tämän kokemuksen pohjalta voisi jatkaa? Ryhmä ideoi, että tulevia DigiCEMejä voisi teemoitella tiukemmin. Kiinnostusta olisi esimerkiksi reaaliaikaisen verkkopedagogiikan käytänteiden jakamiselle ja kehittämiselle. Myös uusia toimintamuotoja esitettiin. Prosessi voisi olla koko lukuvuoden mittainen ja pareja voisi vaihtaa matkan varrella tai yhdistää lumipalloperiaatteella kaksi paria neljän hengen soluiksi. Tähän voisi vielä yhdistää solujen väliset arvioinnit. Tässä DigiCEMissä digipedatoimijoita yhytettiin yhteen yli ammattikorkeakoulurajojen, mutta kiinnostusta voisi olla myös sellaiselle ristiinmentoroinnille, jossa ison ammattikorkeakoulun koulutusohjelmien ja kampusten välille rakennettaisiin vastaavia ohjelmia.

“What’s in it for me?” DigiCEM 1:ssä tunnistimme kaksi tahoa, joiden pitää sitoutua ohjelmaan: ohjaajat ja osallistujat. Jatkon kannalta on oleellista kytkeä mukaan myös organisaation taso. Ennen kuin ristiinmentorointi saadaan osaksi ammattikorkeakoulun vakiintunutta henkilöstön kehittämistä, pitää myös talojen johto saada sitoutumaan tähän työtapaan. Siinä missä ensimmäinen DigiCEM oli mahdollista käynnistää kevyesti kokeillen ilman etukäteen määriteltyjä tuloksellisuuskriteereitä, tarvittaisiin seuraavaksi mittareita, joiden avulla voidaan tehdä näkyväksi, miten ristiinmentorointi hyödyttää koko organisaatiota.

Teksti: Merja Alanko-Turunen (Haaga-Helia Ammatillinen opettajakorkeakoulu) & Irmeli Pietilä (Haaga-Helia Ammatillinen opettajakorkeakoulu)

Lähteet

Alanko-Turunen, M. & Skaniakos, T. 2017. Ajetaan tandemilla- ristiinmentorointia putkelta ajaen. https://esignals.haaga-helia.fi/2017/10/30/ajetaan-tandemilla-ristiinmentorointia-putkelta-ajaen/

Society for Effectual Action. https://www.effectuation.org/

Mäki, K. & Mäki, A. 2017. Törmäyttämisestä uutta huippuosaamista – metodin cross expertise mentoring. https://esignals.haaga-helia.fi/2017/04/27/3421/

 

Jaa

Takaisin