28.1.2019

SeAMK:n yritysyhteistyön muodot ja menetelmät

Ammattikorkeakouluissa ketterin tapa vastata työelämän muutoksiin ja tarpeisiin on opettajien työelämäyhteyksien tiivistäminen ja opintojaksojen kytkeminen vahvemmin työelämän tarpeisiin. Lue blogitekstistä, millaista yritysyhteistyötä opettajat tekevät SeAMK:ssa.

Ammattikorkeakoulut vastaamaan työelämän tarpeisiin

Ammattikorkeakoulujen opetus perustuu parhaimmillaan työelämään ja sen tarpeisiin. Työelämän osaamisvaatimukset ja työtehtävät ovat kuitenkin muutoksessa, jonka suuntaa ja syvyyttä on vaikea ennakoida. Opetussuunnitelmatyötä tehdään kaikkialla jatkuvasti vastaamaan paremmin tähän muutokseen. Nopea reagointi on haastavaa, ja tulokset näkyvät vasta 4 vuoden viiveellä opiskelijoiden valmistuessa ja siirtyessä työelämään. Ketterin ja nopein tapa vastata muutoksiin on kiinnittää huomiota opintojaksojen sisältöihin. Tällöin yksittäisten opettajien omat työelämäyhteydet korostuvat.

Seinäjoen ammattikorkeakoulussa tehtiin kartoitus henkilöstön tällä hetkellä käyttämistä tavoista pitää yhteyttä korkeakoulun ulkopuoliseen työelämään sekä siitä mikä tämän yhteyden tarkoitus on. Kartoitus tehtiin syksyllä 2018 ja vastaajia oli 81 kpl.

Opettajien omat työelämäsuhteet poikivat uusia näkökulmia opetukseen

Tehdyn kartoituksen tuloksista käy ilmi se, että opettajien omat henkilökohtaisen suhteet ja verkostot tuottavat tietoa työelämän tarpeista. Muuttuvia tai uusia tarpeita on helppo integroida omaan opetukseen, jolloin muutos opetuksessa ja sen sisällöissä on nopeaa.

Aikaisempi työkokemus ja olemassa olevat suhteet entisin kollegoihin, niin viralliset kuin epävirallisetkin, pitävät ajan tasalla työelämän tarpeista ja muutoksista. Tarpeiden havaitseminen voi tapahtua myös oman tai lähiomaisen yritystoiminnan kautta. Lisäksi aktiivisuus alan järjestötoiminnassa sekä toimiminen ohjausryhmissä kasvattavat henkilökohtaista verkostoa oppilaitosmaailman ulkopuolelle.

Seinäjoen Ammattikorkeakoulussa tuetaan opettajien ja muun henkilöstön työelämäjaksoja. Palkallisella työelämäjaksolla ammattikorkeakoulun työntekijä voi työskennellä määrätyn ajan (2 viikkoa - 2 kuukautta) toisessa yrityksessä tai organisaatiossa. Hetki toisenlaisessa työelämässä avaa usein silmiä uusille asioille ja toisaalta voi tuoda myös varmuutta nykyistenkin sisältöjen osalta. Työelämäjaksot ovat myös arvokas mahdollisuus tutustua eri yrityksien tarpeisiin ja avata keskusteluyhteys uusien kumppanien kanssa.

Kuva 1. Työelämäsuhteiden muodot SeAMK:ssa

Tarkoituksellista yhteistyötä

Kyselyssä kartoitettiin myös työelämäsuhteiden tarkoitusta (kts. kuva 2.). Tulokset jakautuvat suhteellisen tasaisesti. Tulokset ovat osoitus siitä, että yhteistyötä tehdään monissa eri yhteyksissä ja se on vakiintunutta.

Tällä hetkellä SeAMK:ssa tehdään eniten yhteistyötä työelämän kanssa opetus- ja haketoiminnassa. Hankeyhteistyö sekä suunnittelu- että työskentelyvaiheessa rakentaa verkostoja ja ylläpitää jo olemassa olevia yhteyksiä. Lisäksi vierailevat luennoitsijat tuovat opetukseen kaivattua kapea-alaista ja syvää asiantuntijuutta, johon yksittäisellä opettajalla ei välttämättä ole opetustyön puitteissa mahdollisuutta.

Kuva 2. Työelämäsuhteiden tarkoitus

Yhteydenpidon tavat

Kartoitus ei tuonut suurta yllätystä sen osalta, että sähköposti, puhelin ja tapaamiset nousivat suosituimmiksi yhteydenpidon tavoiksi työelämän kanssa. Ne ovat henkilökohtaisia välineitä, jotka ovat muutenkin arjessa käytössä, eivätkä ne vaadi erityistä lataamista tai muistamista.

Sähköpostin hyvä puoli on se, että siitä jää aina muistiinpanot, joista sovittuja asioita voi tarkistaa jälkeenpäin. Huono puoli on taas se, että sen avulla asioiden yhteiskehittäminen on haastavaa. Ideat häviävät helposti viestiketjuun, josta voi tulla hyvinkin pitkä. Sähköposti- ja puhelinviestintä ovat myös yksityisiä ja vaara siitä, että tieto leviää ennenaikaisesti ja vääriin käsiin on vähäistä.

Sosiaalisen median kanavista Facebook ja LinkedIn olivat satunnaisesti käytössä, todennäköisesti lähinnä asioiden seuraamisessa. Tässä kartoituksessa ei yksilöity näiden kanavien käyttötapoja tai tarkoitusta.

Kuva 3. Työelämäyhteyden tavat

Jatkossa

Yhteistyötä sekä yhteydenpitoa oppilaitoksen ulkopuolisen työelämän kanssa tehdään sekä henkilökohtaisella että organisaatiotasolla. Systemaattisuutta on opetussuunnitelmatasoisessa yhteistyössä, mutta muu kehittäminen on henkilöstön oman viitseliäisyyden varassa. Työelämän muutos on toisaalta nopeaa, mutta toisaalta myös hidasta. Hyviksi havaittuja rutiineja on vaikea muuttaa, on kyse sitten opetustyöstä tai yritysten ja organisaatioiden toiminnasta.

eAMK-hankkeen tavoitteena Teema 2:ssa on myös tutkia ja testata erilaisia digitaalisia joukkoistamisen välineitä työelämän ja korkeakoulun välisessä yhteistyössä. Tavoitteena on löytää yksinkertaisia, mielekkäitä ja kiinnostavia keinoja yhteiskehittämiseen, jotka eivät ole paikasta tai ajasta riippuvaisia. Perinteiselle pyöreänpöydän neuvottelulle pyritään löytämään virtuaalinen vaihtoehto.


Teksti: Jaana Liukkonen, lehtori, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Liiketoiminta ja kulttuuri
Kuva: © YakobchukOlena - stock.adobe.com

Jaa

Takaisin