Avoin verkkotutkinto - eAMK
30.1.2018

Yhteisen opintotarjonnan kehittäminen ammatillisia rajoja rikkovaksi avoimeksi verkkotutkinnoksi - mahdollisuuksia ja haasteita

Projektiseminaarissa 23.1.2018 käydyn keskustelun tuloksena on koottu keskeisimmät teemat kahdeksaan kokonaisuuteen. Osaa näistä teemoista viedään eteenpäin eri hankkeissa ja toisaalta taas jotkin aihiot ovat sellaisia, joita olisi hyödyllistä edistää tulevaisuudessa uusissa hankkeissa.

eAMK-projektin toimijat kokoontuivat Tampereella 23.1.2018.  Projektiseminaarin osallistujia saapui paikalle 73 henkilöä eri ammattikorkeakouluista. Osallistujat työstivät ryhmissä projektissa asetettuja sisältö-alueita ja lisäksi tavoitteeksi otettiin tulevaisuuksien hahmottaminen. Yksiselitteisten vastausten sijasta esille nousi monia lisäkysymyksiä, kuten mihin suuntaan yhteistä opintotarjontaa tulisi opiskelijan parhaaksi lopulta kehittää ja mitä yleisiä mahdollisuuksia ja haasteita tulevaisuuden mallien ja oppimisen ekosysteemien (Heikkinen, 2017; Hytti & Ruusunen, 2016) lähitulevaisuuden rakennustyössä kohdataan erilaisten reuna-ehtojen vaihdellessa.

Lähtökohdaksi työskentelylle oli valittu perusteemoja, joita on noussut esille viime-aikaisesta suomalaisesta ja myös laajemmastakin koulutuspoliittisesta keskustelusta. Esimerkiksi Opetus- ja kulttuuriministeriön tuottamasta visiointi 2030-materiaalista nostettiin esille tavoite korkeakoulujen profiloimisesta ja joustavasta korkeakoulusta, jota myös eurooppalaisessa keskustelussa on useasti painotettu (OKM 2017, NMC 2017). Lisä-ulottuvuutena keskusteltiin myös mm. siitä miten koulutus ylipäätään voi edistää innovaatioiden syntymistä niin yrityksissä kuin muuallakin yhteiskunnassamme (COM 2017).

Työskentelymme välituloksena tuotimme eteenpäin työstettäviä asiakokonaisuuksia, joita mielestämme tulisi ottaa huomioon tavoitellessamme esitetyn otsikon mukaista tulevaisuutta suhteessa oppimisen ekosysteemeihin. Tätä kirjoitusta varten olemme koonneet käydyn keskustelun tuloksena mielestämme keskeisimmät teemat kahdeksaan kokonaisuuteen, joita hahmottelemme seuraavassa:

  1. Nykyiset korkeakoulurakenteet tukevat joustavuutta heikosti. Rakenteita ja rahoituksen perusteita on kehitettävä edelleen mahdollistamaan joustavuutta.
  2. Keskustelua tulisi edelleenkin siirtää tutkinnoista ja opinnoista kohti osaamisen kehittämistä. On varsin epätodennäköistä, että kaikki tarvitsisivat tutkintoja tulevaisuudessa. Vai tarvitsevatko?
  3. Joustavat opetussuunnitelmat tulisi nostaa korkeakouluyhteistyön ytimeen nykyistä selvemmin ja samalla kun joustavuutta myös näin lisätään, ohjausosaamista tullaan tarvitsemaan aikaisempaa enemmän, ja ohjaukseen on myös panostettava. Joustavuutta voidaan lisätä myös mm. ahotointia automatisoimalla, voiko tässä toimessa käyttää myös oppimisanalytiikkaa?
  4. Tulisi suunnitella miten oppimisjatkumo taataan, kun opintoja voidaan nykyistä enemmän valita mistä tahansa korkeakoulusta. Mikäli tarjonta esim. koostetaan liian pienistä kokonaisuuksista, oppimisesta voi tulla sirpaleista.
  5. Yhteiseen tarjontaan tulisi liittää laadunvarmistusprosessi.
  6. Yhteisopettajuutta ja tiimiopettajuutta tulisi kehittää. 
  7. Miten taataan alueiden elinkeinoelämän kehittäminen joustavissa malleissa?
  8. Miten tulevaisuudessa varmistetaan opiskelijoiden tunnistautuminen ja suoritusmerkintöjen kirjaaminen?

Monia edellä mainituista teemoista onkin jo rohkeasti alettu työstää eAMK-hankkeessamme, kuten myös joissakin muissa OKM:n rahoittamissa hankkeissa. Toisaalta taas jotkin aihiot ovat sellaisia, joita voitaneen ratkoa tulevaisuuden projekteissa, ja joihin olisi hyödyllistä esittää jatkorahoitusta.

Edellä hahmotellun tueksi ammattikorkeakoulujen kehittymistarpeita voidaan projektimme näkemyksen mukaan tarkastella myös OECD:n esittämän mallin pohjalta, toisin sanoen erilaisia yhteistyömahdollisuuksia miettien, verkostoitumisen ollessa yksi keskeinen ekosysteemien toimintaperiaatteista. Suomalaisen korkeakoululaitoksen rahoitusmalli kannustaa kyllä yhteistyöhön ja strategisiin kumppanuuksiin, mutta lisäksi eurooppalaisella tasolla on kehitelty erilaisia lähentymisen ja yhdentymisen malleja, joilla kansallista ekosysteemikeskustelua voitaisiin edelleen rikastaa. Tällöin keskiöön mm. voidaan nostaa myös sellaisia kysymyksiä kuten ovatko ammattikorkeakoulut todella aidosti halukkaita verkostoitumaan ekosysteemeissään strategisiin kumppanuuksiin, vahvempiin liittoutumiin tai tyystin yhdistymään? Keskustelua tämän suuntaisista kehityspoluista voidaan tukea ottamalla pohjaksi vaikka joidenkin OECD:n mallien tausta-ajatus seuraavan kuvion mukaisesti:

Keskustelu tulevaisuuden rahoitusmalleistakin parhaimmillaan saattaisi piirtää uutta tiekarttaa siitä, mihin suuntaan olemme oppimisen ja työnteon ulottuvuuksilla matkaamassa, toisin sanoen millaisia yhteistyömuotoja tullaan rahoittamaan ja minkälaisiin rakenteisiin kannustaminen parhaiten tukisi myös oppimista erilaisissa oppimisympäristöissä. Nykyiset rahoitusratkaisut ja rakennekeskustelu eivät välttämättä mahdollisella tavalla oppimista ja moderneja ekosysteemejä tue. Tarvitaan rohkeutta tehdä päätöksiä, jotka ohjaavat muutokseen. Kentällä on valmiutta -  annetaan lupa toteuttaa.

Lähteet

Heikkinen, Hannu (2017). Mikä oppimisen uusi ekosysteemi? Seminaariesitelmä 14.9.2017 Helsingissä. https://www.slideshare.net/eamkhanke/oppimisen-uusi-ekosysteemi. Viitattu 26.1.2018.

Hytti, S. & Ruusunen, S. (2016). Ekosysteemit yritysmaailmassa. Lappeenrannan teknillinen yliopisto.

OKM (2018). Korkeakoulutuksen ja –tutkimuksen visio 20130, http://minedu.fi/korkeakoulutuksen-ja-tutkimuksen-visio-2030, viitattu 26.1.2018.

NMC (2017). Horizon Report, 2017 Higher Education Edition. http://cdn.nmc.org/media/2017-nmc-horizon-report-he-EN.pdf. Viitattu 26.1.2018

COM (2017). Communication from the Commission to the European Parliament, the Council, the European Economic and Social Committee and the Committee of the Regions. https://ec.europa.eu/education/sites/education/files/he-com-2017-247_en.pdf

Williams, J. (2017) Public Policies for Collaboration, Alliance, and Merger among higher Education Institutions, OECD Working Paper Nro 160 - forthcoming; http://minedu./documents/1410845/4177242/EDU-WKP-2017-9.pdf/e3d72fd4-fcae-41d4-b8eb-87760435fa4d

Teksti: Mauri Kantola, Minna Scheinin ja Sanna Simola, Turun ammattikorkeakoulu
Kuva: Minna Scheinin, Turun ammattikorkeakoulu

Jaa

Takaisin