30.5.2018

Työelämäyhteistyöstä oppimisen ekosysteemeiksi

Ammattikorkeakoulun profiiliin korkeakoulukentässä liittyy työelämäläheisyys. Sillä viitataan opiskelun vahvaan integroitumiseen oppilaitoksen ulkopuoliseen työelämään. Työelämäläheisyys toteutuu usean eri ”väylän” kautta riippuen siitä kenen näkökulmasta asiaa tarkastellaan.

Opiskelijan oppimisprosessin näkökulmasta työelämäläheisyyttä edustavat kaikki opetussuunnitelman elementit, joilla pyritään organisaatioiden rajat ylittävään kiinteään työelämäkytkökseen, kuten opinnäytetyö, harjoittelu, projektiopinnot ja työn opinnollistaminen. 

Kun työelämäläheisyyttä tarkastellaan ammattikorkeakoulun tasolta, näkökulma laajenee kaikkiin niihin ponnisteluihin, joita AMK ja sen ulkopuoliset toimijatahot tekevät yhdessä. Näitä voivat olla esimerkiksi täydennyskoulutusratkaisut, joissa työpaikat ostavat AMKlta osaamisen kehittämistä tai yhteiset kehittämisprojektit, joissa lähtökohtana on työelämän tarve tai korkeakoulusta noussut idea. 

Työelämän näkökulmasta työelämäläheisyys kääntyykin korkeakoululäheisyydeksi, ja yhteistyö on kiinnittynyt erityisesti harjoitteluun ja opinnäytetöihin. Merkittävin hyöty, joka työpaikalla koetaan tällaisesta yhteistyöstä saadun, on uuden osaamisen hankkiminen työyhteisöön. 

Kolme tarkastelunäkökulmaa eivät ole toisistaan irrallisia, vaan ne kytkeytyvät elimellisesti yhteen. Biologiassa tällaisia elävien organismien muodostamia toisistaan riippuvia kokonaisuuksia on kutsuttu ekosysteemeiksi. Viime vuosina ekosysteemin käsitettä on alettu soveltaa myös muilla aloilla. eAMK-hankkeessa se kytkeytyy koulutuksen ja työelämän läheiseen suhteeseen.

Mikä oppilaitos-työelämä -yhteistyössä on olennaista ja mihin suuntaan se voisi kehittyä?

eAMK-hankkeessa kehitetään ja tutkitaan Työelämälähtöisiä oppimisen ekosysteemejä.  Yhdessä hanketoimijoiden kanssa näiden määriteltiin tarkoittavan toimijoiden välisiä dynaamisia  kokonaisuuksia, jotka edistävät työelämän käytänteiden ja opiskelijan kehittymistä (ks https://www.slideshare.net/eamkhanke/oppimisen-uusi-ekosysteemi). Ekosysteemiin kuuluu  elävän organismin ominaisuudet: dynaamisuus, reagointikyky, muuntuvuus, positiivinen riippuvuus, yhdessä tekeminen ja siitä hyötyminen. 

Onko meillä ammattikorkeakouluissa  työelämälähtöisiä prosesseja, joita voisi luonnehtia oppimisen ekosysteemin prosesseiksi? Jos, niin millaisia ne ovat? Ekosysteemejä eAMK-projektissa tutkivat Koulutuksen tutkimuslaitos ja Laurea kuulleen opettajien, opiskelijoiden ja työelämänedustajien ääntä. 

eAMK-hankkeessa lähdetään myös seuraamaan alussa olevien ekosysteemi-periaatteisiin pohjautuvien toimintatapojen rakentumista. Tätä tutkitaan Jyväskylän ammattikorkeakoulun Future Factoreissa, joissa on tavoitteena kehittäjäyhteisön rakentuminen opiskelijalähtöisen ja työelämäläheisen oppimisen avulla. Näin pyritään reagoimaan alueen työelämän, eri yhteisöjen ja koulutuksen muuttuviin tarpeisiin ja luomaan alueelle uutta ketterästi ja dynaamisesti käyttäen hyväksi koko ekosysteemin osaamista ja mahdollisuuksia. 

Tällaisessa alueen toimijoiden yhdessä oppimisessa on nähtävissä piirteitä jo 1990-luvulla  kehitetystä Learning Region-ajattelusta, jolla tarkoitetaan tietyn alueen toimijoiden yhdessä työskentelyä ja oppimista tasavertaisena, toisiaan hyödyntävänä ja toisistaan riippuvaisina kumppaneina. Oppivassa alueessa oppimisen keskiössä ei ole vain yksilö, vaan koko alue, ja tavoitteena alueen kehittyminen yhdessä oppimalla. Vuosituhannen alussa Taitava Keski-Suomi –hanke toteutti Suomessa tätä periaatetta toisen asteen koulutuksessa. Työelämälähtöisyys, oppiva alue, oppimisen ekosysteemi… Uudet  käsitteet tuovat uusia elementtejä vanhaan ilmiöön.

Teksti: Sirpa Laitinen-Väänänen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Päivi Tynjälä, Jyväskylän yliopisto, Hannu Heikkinen, Jyväskylän yliopisto ja Maarit Virolainen, Jyväskylän yliopisto
Kuva: © vege - stock.adobe.com

Lähteitä

Florida, R. (1998). Calibrating the learning region. Teoksessa L. de la Mothe & G. Paquet (Toim.) Local and regional systems of innovation. Economics of science, technology and innovation. Kluwer academic publishers, 19-28. 

Heikkinen, H. 2017. Mikä oppimisen uusi ekosysteemi. https://www.slideshare.net/eamkhanke/oppimisen-uusi-ekosysteemi

Heikkinen, H. & Kemmis S. 2012. Vermen arkkitehtuuria ja ekologiaa. Teoksessa H. Heikkinen, H. Jokinen, J. Markkanen & P. Tynjälä (Toim.) Osaaminen jakoon. Vertaisryhmämentorointi opetusalalla. Jyväskylä: PS-Kustannus, 283-308.

Kangastie, H. 2013. Työelämäyhteisön areenat oppimis- ja kehittämisympäristöinä – esimerkkinä avainkumppanuus. AMK lehti/ UAS Journal 2/2013. https://uasjournal.fi/koulutus-oppiminen/tyoelamayhteison-areenat-oppimis-ja-kehittamisymparistoina-esimerkkina-avainkumppanuus/

Kullaslahti, J., Nisula, L. & Mäntylä, R. 2014: Osaamisperustaisuus opetussuunnitelmassa. Teoksessa J. Kullaslahti & L. Nisula (Toim.), Osaamisperustaisuudesta tekoihin. Turun yliopiston Brahea-keskuksen julkaisuja 3. Osaamisperustaisuus korkeakouluissa (ESR) -hankkeen loppujulkaisu, 51-61. http://ospe.utu.fi/materiaalit/Osaamisperustaisuudesta_tekoihin.pdf

Laitinen-Väänänen, S., Vanhanen-Nuutinen, L., Ahmaniemi, R. & Lamppu, V-M. 2013. Collaboration and regional impact between universities of applied sciences and companies. [Original article in Finnish: Ammattikorkeakoulujen ja yritysten välinen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus]. AMK-lehti // Journal of Finnish Universities of Applied Sciences (2) 2013. https://uasjournal.fi/tutkimus-innovaatiot/ammattikorkeakoulujen-ja-yritysten-valinen-yhteistyo-ja-alueellinen-vaikuttavuus/

Salonen, P.2010. Työelämäyhteistyö framille! Näkökulmia ammattikorkeakoulujen ja työelämän välisen yhteistyön rakentamiseen ja toiminnan arviointiin. Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu. B: Ajankohtaista-Aktuellt. https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/24484/Tyoelamayhteistyo_framille.pdf?sequence=1

Tynjälä, P., Kekäle, T. & Heikkilä, J. 2004. Työelämälähtöisyys koulutuksessa. Teoksessa E. Okkonen (Toim.) Ammattikorkeakoulun jatkotutkinto-toteutuksia ja kokemuksia. Julkaisu 2. Hämeen ammattikorkeakoulu, Hämeenlinna, 6-15.

Tynjälä, P., Virtanen, A. & Valkonen, S. 2005. Työssäoppiminen Keski-Suomessa. Taitava Keski-Suomi –tutkimus. Osa I. Jyväskylän yliopisto. Koulutuksen tutkimuslaitos. Tutkimusselosteita 23.

Tynjälä, P., Nikkanen, P., Volanen, M.V. & Valkonen, S. 2005. Työelämäyhteistyö ammatillisissa oppilaitoksissa ja työyhteisöjen oppiminen. Taitava Keski-Suomi –tutkimus. Osa II. Jyväskylän yliopisto. Koulutuksen tutkimuslaitos. Tutkimusselosteita 24.

Vanhanen-Nuutinen, L. & Laitinen-Väänänen, S. 2018. Collaboration between professional higher education and world of work - benefits? Teoksessa A. Mutanen, P. Houni, J. Mäntyvaara & M. Kantola (Toim.) Hyöty. Turun ammattikorkeakoulun tutkimuksia 48. Turku University of Applied Sciences. PraBa. Suomen Yliopistopaino, Tampere, 166-177. 

Jaa

Takaisin