22.4.2020

Työelämäyhteistyön haasteet ja positiiviset kokemukset ammattikorkeakouluopettajien työssä

Työelämäyhteistyötä moniottelijan asenteella

Työelämäyhteistyön kehittäminen vaatii ammattikorkeakouluopettajilta moniottelijan asennetta – toisin sanoen monikanavaisuutta ja työelämäyhteistyön monitasoisuuden hahmottamista. Yhtäältä heidän tulee kehittää yhteistyöverkostoja enemmän tai vähemmän innovatiivisissa alueellisessa oppimisen ekosysteemissä ja huolehtia opetussuunnitelman ajantasaisuudesta kokonaisuutena yhteistyökumppaneiden kanssa. Toisaalta he ohjaavat opiskelijoiden oppimista erityyppisillä työelämäläheisillä jaksoilla siten, että tuloksena on korkeatasoista kehittyvää asiantuntijuutta. Lisämausteena tulevat työelämäkumppaneiden ja oman talon muuttuvat työmenetelmät, prosessit ja digialustat.

Työelämäyhteistyö ja työelämäläheisyys ovat ammattikorkeakouluille yhä tärkeämpiä toimintamuotoja, jotta ne lunastavat paikkansa alueellisen hyvinvoinnin moottoreina: edistävät työllisyyttä ja yritysten sekä julkisen sektorin toimijoiden palvelujen kehittämistä toiminta-alueillaan.

Linjassa ammattikorkeakoulujen kehityshaasteiden kanssa opettajat kokevatkin, että yhteistyö työelämän kanssa on lisääntynyt. Tämä käy ilmi ammattikorkeakouluopettajilta vuonna 2019 kerätystä kyselystä. Se toteutettiin yhteistyössä Opetusalan ammattijärjestön (OAJ) kanssa, ja siihen vastasi yli neljäsataa ammattikorkeakouluopettajaa (N=1995, n=445). Lisääntynyt yhteistyö ei ole opettajien mielestä vain myönteinen seikka, sillä viidennes kyselyyn vastanneista opettajista koki sen kuormittavaksi. Tässä blogitekstissä kerromme tarkemmin ammattikorkeakouluopettajan kokemista haasteista työelämäyhteistyössä mutta myös siinä koetuista myönteisistä seikoista.

”Koulussa suunnitellaan ensi vuoden lukujärjestystä, firmassa ensi viikkoa”

Kaksi seikkaa nousee muita haasteita merkittävimmäksi, kun ammattikorkeakouluopettajat kuvaavat kokemiaan ongelmia työelämäyhteistyössä: 1) korkeakoulun ja työelämän erilaiset toimintakulttuurit, toimintatavat ja aikajänteet ja 2) aika ja muut resurssit. Luvun alaotsikko kuvaa opettajien kokemaa pääongelmaa. Ammattikorkeakoulujen ja työelämän suunnittelun ja toteutuksen sykli on erilainen. Siinä missä ammattikorkeakoulussa suunnitellaan jo ensi lukuvuoden toimintaa, niin työelämässä tilanteet ja mahdollisuudet yhteistyöhön korkeakoulujen kanssa tulevat eteen nopeasti. Työelämässä odotetaankin kouluilta joustavuutta ja ketteryyttä. Myös resurssit, ennen kaikkea aikaan liittyvät resurssit, ovat vajavaisia niin opettajan työssä kuin työelämässä. Useimmiten nämä kaksi haastetta kietoutuvat arjessa toisiinsa, kuten katkelmat opettajien avovastauksista osoittavat:

”Kaikki liian kiireisiä tapaamisien järjestämiseen, opetuksen aikataulut ja raamit rajoittavat työelämälähtöisten opiskelijaprojektien toteuttamista.”

”Opintojakson ja työelämän kanssa on toisinaan hankala löytää yhteisiä toteutusajankohtia.”

Työelämäyhteistyö opettajalle myös työssä oppimista ja verkostoja

Yhteistyö työelämän kanssa ei ole vain haasteita ja ongelmia, vaan se tuo ammattikorkeakouluopettajan työnkuvaan paljon positiivisia kokemuksia. Yhteistyö työelämän kanssa tarjoaa opettajalle luontevan tilaisuuden oppia uutta työn ohessa. Lisäksi työelämäyhteistyö mahdollistaa opettajille tilaisuuden päivittää osaamistaan ja tarjoaa väylän pysyä tietoisena oman alan työn vaatimuksista tällä hetkellä. Eräs opettaja kuvasikin työhönsä kuuluvaa työelämäyhteistyötä näin:

”Ehdoton edellytys laadukkaalle amk-opetukselle! Lisäksi tukee omaa ammatillista kehittymistäni. Pysyn ajan tasalla alan kehityksestä ja tarpeista, joihin työssäni tulee vastata.”

Yhteistyö työelämän kanssa mahdollistaa ammattikorkeakouluopettajille myös verkostojen luomisen ja ylläpitämisen. Näitä verkostoja tarvitaan siis opiskelijoiden oppimismahdollisuuksien luomiseen. Kyse ei ole aina uusien kontaktien ja yhteistyötahojen etsimisestä, vaan nykyisten yhteistyökumppanien kanssa olisi opettajien mukaan oltava aikaa kehittää jo olemassa olevaa yhteistyötä. Tällä tavoin yhteistyössä päästäisiin pitemmälle ja se voisi synnyttää kokonaan uudenlaista toimintaa niin korkeakoulun kuin työelämän puolelle.

Työelämäyhteistyön moniottelijalle lisäresursseja

Alustavat analyysit ammattikorkeakouluopettajille tehdystä kyselystä osoittavat, että yhteistyötä työelämän kanssa tehdään ennen kaikkea opiskelijoiden oppimisen ja työllistymisen edistämiseksi. Moni opettaja toteaakin, ettei laadukasta ammattikorkeakouluopetusta voi tarjota ilman yhteistyötä työelämän kanssa. Tärkeänä opettajat näkevät myös sen, että heidän tekemänsä työelämäyhteistyö edistää työelämäkumppaneiden toimintaa. Parhaimmillaan työelämäyhteistyö synnyttääkin kaikille kolmelle osapuolelle – opiskelijoille, opettajille ja työelämälle – hyötyä, jolloin kaikki voittavat.

Työelämäyhteistyöhön liittyvä resursointi vaatii kuitenkin yhä kehitettävää. Olisikin etsittävä niitä opettajan työn paikkoja ja tilanteita, joissa työelämäyhteistyön ylläpitämiseen ja kehittämiseen kenties kokonaan uudelle tasolle mahdollistuisi enemmän aikaa.

Teksti: Anne Virtanen, Maarit Virolainen, Hannu L. T. Heikkinen & Päivi Tynjälä
Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos

Kuvituskuva: © alex_cardo - stock.adobe.com

Jaa

Takaisin