20.2.2019

Tuttu ja turvallinen ekosysteemi

Ekosysteemin energia alkaa virrata usein ammattikorkeakoulusta. Onkin mielenkiintoista tarkastella niitä tekijöitä ammattikorkeakoulussa, jotka mahdollistavat yritysyhteistyön ja ekosysteemimäisen toiminnan. Tekstissä esitellään viitekehys (ecosystem framework), joka toimii keskustelupohjana korkeakoulun sidosryhmien kanssa, apuna resurssien jakamisessa sekä toiminnan tuloksellisuuden arvioinnissa.

eAMK-hankkeessa tutkitaan ammattikorkeakoulujen ja työelämän välisiä oppimisen ekosysteemejä ja niiden toimintaa. Ekosysteemi terminä on kova pala purtavaksi, sillä ekosysteemin keskiössä voi olla kulloinkin opiskelija, ammattikorkeakoulu tai työelämä, kuten aikaisemmassa Digipölytyksen kirjoituksessa tuotiin esiin (lue blogiteksti täältä).

Ekosysteemin toimijoista ammattikorkeakoulu on usein se primus motor, josta ekosysteemin energia alkaa virrata. Tämän vuoksi on mielenkiintoista tarkastella niitä tekijöitä ammattikorkeakoulussa, jotka mahdollistavat yritysyhteistyön ja ekosysteemimäisen toiminnan.

Ekosysteemi viitekehyksenä

Galan-Muros ja Davey (2017) ovat tutkineet korkeakoulujen ja yritysten yhteistyötä (university –business co-operation) ja ovat kehitelleet yritysyhteistyön ekosysteemin viitekehystä (ecosystem framework) pohjautuen korkeakouluissa oleviin eri elementteihin.

Ekosysteemi –ajatteluun sopivaa tai ei, mutta heidän mukaan yritysyhteistyön prosessi koostuu seuraavista elementeistä:

  1. Panostukset yritysyhteistyöhön eli kaikki korkeakoulussa olevat henkilöstö,-taloudelliset,- ja fyysiset resurssit. Henkilöstöresurssien kannalta saattaa olla mielenkiintoista nähdä myös opiskelijat osana yhteistyöverkostoa.

  2. Yhteistyön tavat jakautuvat karkeasti koulutusyhteistyöhön, tutkimustoimintaan ja arvonluomiseen, joka voidaan ymmärtää yritystoiminnan edistämisenä.

  3. Yhteistyön tuloksina voidaan pitää syntyneitä palveluita, tuotteita, tuotettuja prototyyppejä, lisääntynyttä ammattitaitoa, lisääntynyttä mainetta ja aluekehityksen edistämistä. Käsin kosketeltavat tulokset toimivat usein hyvänä boostina yhteistyölle, mutta myös laadulliset, pitkällä aikavälillä näyttäytyvät tulokset, tulee myös huomioida ja sanoittaa omalle ja yhteistyöorganisaatiolle.

Ekosysteemin taivuttaminen tututtuun ja turvalliseen prosessikaavioon voi tuntua liialliselta yksinkertaistukselta, mutta onko se välttämättä huono asia? Galan-Muros ja Daveyn malli onnistuu osoittamaan useita yhteistyön elementtejä ja tämä auttaa korkeakoulutoimijoita keskustelemaan yhteistyöstä ulkopuolisten tahojen kanssa, edesauttaa viestintää ja mahdollistaa avaintoimijoiden tunnistamisen korkeakoulussa (Galan-Muros & Davey, 2017).

Maailma ekosysteemin ympärillä

Korkeakoulun ja työelämän ekosysteemi eivät ole tyhjiössä toimiva kokonaisuus. Galan-Muros ja Davey (2017) huomauttavat, että ekosysteemin ympärillä olevat tukimekanismit, olosuhteet ja laajempi yhteiskunnallinen konteksti muovaavat sen toimintaan. Politiikka, valtakunnalliset ohjelmat, korkeakoulun tyyppi ja toimet ja monet muut tekijät tuntuvat helposti arkipäiväisiltä osatekijöiltä, joiden vaikutukset ekosysteemiin ymmärretään itsestäänselvyytenä.

Itsestäänselvää eivät kuitenkaan ole organisaatioiden sisällä olevat yhteistyötä estävät tai edistävät tekijät, joita Galan-Muros ja Davey kutsuvat mallissaan yritysyhteistyön olosuhteiksi. Rajoittavassa toimintaympäristössä on selviä ongelmia korkeakoulun ja työelämän välisissä yhteyksissä ja tietoisuudessa toisen toiminnasta. Myös organisaatioiden tavoitteet ja toiminnan erilaiset aikajänteet haastavat toimijat tarkastelemaan yhteistyön tarkoituksenmukaisuutta. Toisaalta näiden mahdollisten haasteiden ratkaiseminen luo pohjan yhteisten resurssien käytölle ja vastavuoroisuuden lisääntymiselle (Galan-Muros & Davey, 2017).

Same old same old..?

Onko korkeakoulun ja työelämäyhteistyön ekosysteemin viitekehys lopulta mitään uutta? Tuskin, mikäli ekosysteemi pienenee prosesseiksi ja resursseiksi. Näiden toiminnan reunaehtojen toteaminen ei välttämättä auta arjessa työelämäyhteistyötä tekevää ammattikorkeakoulun asiantuntijaa, mutta ehkä ekosysteemi -viitekehyksen anti onkin jossain muualla.

Galan-Muros ja Davey (2017) itse arvioivat, että viitekehystä voi käyttää erityisesti keskustelupohjana korkeakoulun ulkopuolisten sidosryhmien kanssa, apuna resurssien jakamisessa sekä toiminnan tuloksellisuuden arvioinnissa. Kaiken kaikkiaan ekosysteemi viitekehys muistuttaa sekä pienistä yksityiskohdista että kokonaisvaltaisen arvioinnin tärkeydestä, kun ammattikorkeakoulu valmistelee yhteistyötä työelämän kanssa.

Lähteet:

Galan-Muros, V. & Davey, T. (2017) The UBC ecosystem: putting together a comprehensive framework for university-business cooperation. Springer. New York.

Voit löytää artikkelin täältä:

https://link.springer.com/article/10.1007/s10961-017-9562-3

 

Teksti: Veera Partanen, hallinnon harjoittelija, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Kuva: © bernardbodo - stock.adobe.com

Jaa

Takaisin