20.6.2019

Rästit kasaan -vertaisryhmäohjausta verkossa: ”Tää verkkoryhmä oli yllättävän toimiva”

Toisen ihmisen aito kohtaaminen voi onnistua erinomaisesti myös verkossa. Mutta miten edistää jo verkkoryhmän suunnitteluvaiheessa innostavan, luottamuksellisen ja läsnäolevan ilmapiirin rakentamista? Se koostuu monista osatekijöistä, joista useat täytyy huomioida ja valmistella jo ennen ryhmän toimintaa. Hanna Ylönen kirjoittaa blogikirjoituksessaan, kuinka Rästit kasaan –vertaisryhmäohjaus toteutettiin verkossa.

Taustaa

Osana eAMK-hankkeen Teema 3:n digiohjauksen välinekokeiluja toteutimme Oulun ammattikorkeakoulussa syyslukukaudella 2018 Rästit kasaan -vertaisryhmän kokonaan verkossa. Ryhmän tavoitteena oli edistää jokaisen ryhmäläisen omia opintoja ja kannustaa opiskelijoita konkreettisiin opiskelutekoihin. Rästit kasaan -ryhmän kohderyhmänä olivat eri vaiheissa opintoja olevat opiskelijat, joilla oli opintoja rästissä ja jotka kaipasivat vertaisryhmän tukea opintojen eteenpäin viemiseksi.

Ryhmän ohjaajina syyslukukaudella 2018 toimivat eKampus-kehityspäällikkö, opinto-ohjaaja Hanna Ylönen ja kampusopo, ammatillinen erityisopettaja ja opinto-ohjaaja Heli Huttunen. Ohjaajien tehtävä Rästi kasaan -ryhmässä oli ennen kaikkea vertaisryhmän toiminnan mahdollistaminen ja ryhmäläisten välisen vuorovaikutuksen edistäminen. Ohjaajat suunnittelivat ryhmän sisällön rungon, mutta ottivat ryhmän edetessä huomioon myös ryhmäläisten toiveet ja painottivat kokoontumisten sisältöä ryhmän tarpeiden mukaisesti.

Monialainen Rästit kasaan -vertaisryhmä on osa Oulun ammattikorkeakoulussa jo useita vuosia toteutettua Valtti-toimintaa. Valtti tulee sanoista ”Valmis tutkinto työelämävalttina”. Ryhmän ja vertaistuen merkitys korostuu erityisesti silloin, kun opiskelijalla on haasteita opintojen etenemisessä tai valmistumisessa. Valtti-ryhmissä edistetään mm. opiskelurästien loppuun saattamista ja ennaltaehkäistään opintojen pitkittymistä tai keskeytymistä. (Valtti-ryhmistä ks. Närhi, Saarinen & Siipola 2018.)

Syyslukukauden 2018 toteutus oli Oulun ammattikorkeakoulussa toinen kokonaan verkossa toteutettu Rästit kasaan -ryhmä, jossa kokeiltiin erilaisia digiohjauksen välineitä. Osana eAMK-hankkeen digiohjauksen välinekokeilua halusimme ryhmän toiminnassa ja toteutuksen suunnittelussa kiinnittää huomiota erityisesti siihen, miten ryhmän ohjaajat voivat omalla toiminnallaan edistää jo suunnitteluvaiheessa erilaisten ratkaisujen avulla innostavan, luottamuksellisen ja läsnäolevan ilmapiirin rakentamista verkkoryhmälle. Rästit kasaan -ryhmä toteutettiin Adobe Connect -eli AC-verkkoneuvottelualustalla, jonka lisäksi käytettiin erilaisia yhteisölliseen ja yksilölliseen työskentelyyn soveltuvia verkko-ohjausvälineitä.

Luottamuksellisen ja avoimen ilmapiirin rakentaminen verkossa koostuu monista osatekijöistä, joista useat täytyy huomioida ja valmistella jo ennen ryhmän toimintaa. Verkkovertaisryhmän toiminta edellyttää tarkkaa, ohjauksellista käsikirjoitusta ennen verkkoryhmän kokoontumisia ja myös varasuunnitelmia, joilla käsikirjoituksesta voidaan poiketa. Verkkovertaisryhmässä kahden ohjaajan malli auttaa ryhmän aktivoimisessa ja keskustelukulttuurin rakentamisessa, kun ohjaajat voivat myös käydä dialogia keskenään ja sanoittaa näin luontevasti yhteistä tekemistä.

Rästit kasaan -verkkoryhmää markkinoitiin opiskelijoille ennakkoon näin:

Painavatko keskenjääneet tai tekemättömät opintojaksot? Puuttuuko osasuorituksia?

Ryhmän tavoitteena on saada opintojaksoja suoritetuiksi ja opintopisteitä kasaan. Ryhmässä saat tukea ja tsemppiä opintojesi edistämiseen. Käsiteltäviä teemoja ovat mm. motivaation rakentaminen, ajankäyttö, tavoitteiden asettaminen ja niiden seuraaminen sekä aikataulutus. Teemoja voidaan muokata ryhmän toiveiden mukaisesti.

Ryhmä toteutuu kokonaan verkossa, joten voit osallistua siihen kotoa käsin omalta tietokoneeltasi.

Rästit kasaan -verkkovertaisryhmän keskeisiä ohjauksellisia lähtökohtia olivat mm. ratkaisukeskeinen lähestymistapa (ks. esim. Furman 2000) ja vahvuuksien tunnistaminen (ks. esim. Uusitalo-Malmivaara & Vuorinen 2016). Kasurinen (2018) puhuu myös toivokeskeisyydestä ohjauksessa, mikä tarkoittaa sitä, että ohjauksessa luodaan perusta toivolle ja ohjaajan tavoitteena on auttaa ihmistä näkemään omassa elämässään merkityksiä, jotka sytyttävät hänessä toivon ja näkymän tulevaisuuteen. Toivon näkökulma olikin hyvin vahvasti esillä verkkovertaisryhmämme koko toiminnan ajan ja pyrimme ohjaajina tietoisesti pitämään sitä yllä.

Rästit kasaan -ryhmän toiminnan ja sovelluskokeilujen tuloksia

Rästit kasaan -verkkoryhmässä aloitti alkuhaastattelujen jälkeen kuusi opiskelijaa neljältä eri koulutusalalta. Ihanteellinen vertaisverkkoryhmän ryhmäkoko Rästit kasaan -tyyppisessä ryhmässä on noin 10 opiskelijaa. Opiskelijat saivat itse valita, tehtiinkö alkuhaastattelut paikan päällä vai verkossa; osa valitsi mm. aikataulusyistä verkkohaastattelun. Alkuhaastattelut ovat tärkeä osa Rästit kasaan -ryhmän ohjausta, sillä usein niiden aikana jo selvitetään opiskelijoiden opintoihin liittyviä akuutteja kysymyksiä tai voidaan todeta, että jokin muu ohjausmuoto olisi opiskelijan tilanteessa sopivampi kuin usean viikon kestävä, sitoutunut vertaisryhmätoiminta.

Ennakkovalmistautumiseen kuului omassa vertaisryhmässämme myös osallistujille annettu mahdollisuus testata käytettävää verkkoneuvotteluohjelmistoa kuvan ja äänen kanssa etukäteen annettuina online-testausaikoina. Ryhmäläisten oli mahdollista tulla verkkoneuvotteluistuntoon kokeilemaan ohjelmistoa yhdessä ryhmän ohjaajan kanssa. Opastustilanteessa käytiin läpi mm. läpi mikrofonin aukaiseminen ja puhuminen verkkoneuvottelutilanteessa, äänen mykistys, chat-viestien lähettäminen, web-kameran laittaminen päälle ja pauselle tai pois kokonaan, viittaaminen eli puheenvuoron pyytäminen ja erilaiset äänestystoiminnot ym. alustan oheistoiminnot.

Online-testausajat antoivat ryhmäläisille varmuutta tulla paikalle verkkoon varsinaiseen ryhmätoimintaan eikä verkkoneuvottelualustan erilaisten ominaisuuksien testaamiseen kulunut aikaa varsinaiselta ryhmäkokoontumiselta. Ennen online-opastustilannetta opiskelijoille lähetettiin vielä sähköpostitse ohjausviesti, jossa oli linkki Oamkin IT-helpdeskin AC-ohjeisiin sekä Verkko-ohjaaja -oppaassa (Guttorm, Kolehmainen, Mäenpää, Peltola & Ylönen 2017) julkaistu verkko-ohjaustilanteeseen osallistujan ja ryhmän huoneentaulu, jossa opastetaan niin verkko-ohjaustilanteeseen valmistautumiseen kuin ohjaustilanteen aikana toimimiseen.

Kuva 1. Verkko-ohjaustilanteeseen osallistujan ja ryhmän huoneentaulussa annetaan käytännön ohjeita mm. vuorovaikutuksen huomioimiseen ohjaustilanteen aikana. (Kuva: Verkko-ohjaaja -opas, 2017)

Ryhmä kokoontui verkossa yhteensä viisi kertaa viikon välein, puolitoista tuntia kerrallaan. Verkkoryhmässä käytetyt verkko-ohjausvälineet on kuvattu Kuvassa 2.

Kuva 2. Verkkoryhmässä käytetyt verkko-ohjausvälineet

Kokoontumisten aihepiirit olivat seuraavat:

  1. Tutustuminen ja esittäytyminen. Ryhmän toimintaa-ajatus ja työskentelytavat.
    Ryhmän omat pelisäännöt, jotka työstettiin yhdessä Padlet-alustalla.
    Mistä opiskelun esteet johtuvat? Yhteisen työskentelyn aloittaminen Padlet-alustalla.
    Fiilismittari-harjoitus 1 (kuva ns. Ukot puussa): Missä näkee itsensä omien opintojensa suhteen tällä hetkellä ja miksi?

  2. Opiskelun esteet -Padlet-tehtävä jatkuu. Esteet ryhmitelty uudelle Padlet-alustalle yläotsikoihin, jatketaan yhteistä työskentelyä kirjoittamalla esteiden alle ratkaisuja ja keskustellaan niistä yhdessä.
    Johdattelua ajankäytön aiheeseen. Kuinka käytät aikasi vuorokaudessa? (Uni, opiskelu, vapaa-aika). Kolmenlaiset päivät (fokuspäivät, puskuripäivät, vapaapäivät).
    Ajankäytön kirjaaminen viikkotaulukkoon värikoodein.

  3. Ajankäytön apinat: mikä on sinulle tyypillisin ajankäytön apina?
    Lykkääminen ja lykkäämisestä poisoppiminen.
    Käytännön menetelmiä ajankäytön avuksi, mm. My Tomatoes.
    Aikavarkaat-testin tekeminen kotitehtäväksi. Mihin sinun aikasi kuluu? Mitä haluaisit muuttaa?

  4. Johdantoa ratkaisukeskeiseen ajattelutapaan ja itsensä kehittämiseen.
    Ratkaisukeskeinen parihaastatteluharjoitus: Aiemman onnistumisen tarkastelu, tulevan toiminnan suunnittelu askel askeleelta.
    Johdantoa positiiviseen pedagogiikkaan ja omien vahvuuksien tunnistamiseen.
    VIA-vahvuustestin tekeminen verkossa kotitehtäväksi.

  5. VIA-vahvuustestin purkaminen yhteisesti AnswerGarden-sanapilvityökalulla. Ydinvahvuuksista keskusteleminen sanapilven avulla.
    Palautteen antaminen Rästit kasaan -verkkoryhmästä Padlet-alustalle. Yhteinen palautekeskustelu Padlet-alustan tuloksista.
    Fiilismittari-harjoitus 2. (kuva ns. Ukot puussa): Missä näkee itsensä omien opintojensa suhteen tällä hetkellä ja miksi?

Jokaisella kokoontumiskerralla annettiin myös kotitehtävä tai -tehtäviä, joihin palattiin heti seuraavan kokoontumisen alussa kuulumisten vaihdon yhteydessä. Ensimmäisellä kerralla tehtäväksi annettiin omien opiskelurästien koonti listaksi tai vapaavalintaiseen muotoon. Rästilistan työstämistä jatkettiin vielä toisen kokoontumiskerran jälkeen priorisoimalla rästejä portaittain tärkeysjärjestykseen. Seuraavilla kerroilla kotitehtäväksi annettiin tehdä yhdestä kolmeen opiskelutekoa tai rästin suorittamista seuraavaan kokoontumiseen mennessä. Opiskelijat kirjoittivat kokoontumisen lopuksi chattiin seuraavan viikon tavoitteensa, josta ne oli helppoa lähettää suoraan ohjaajien sähköpostiin muistilistaksi seuraavaa kokoontumista varten.

Jokaisen verkkotapaamisen alussa käydyllä kuulumiskierroksella osallistujat kertoivat kuulumisensa käyttäen mikrofonia ja halutessaan web-kameraa. Tämä auttoi ryhmäytymisessä ja avoimen ilmapiirin luomisessa. Kaikki osallistuivat aktiivisesti chat-kanavan kautta kommentointiin ja muiden osallistujien kannustamiseen erityisesti niissä tehtävissä ja keskusteluissa, joissa osallistujat kertoivat omakohtaisia kokemuksiaan ja kaipasivat vertaistukea muilta. Molempien ohjaajien kokemus oli, että samankaltaista vahvaa tukea sekä luontevaa ja spontaania kannustusta ei kasvokkain kokoontuneissa Rästit kasaan -ryhmissä ole tapahtunut ja ryhmäytymisen edistäminen kasvokkain kokoontuvissa ryhmissä on vaatinut huomattavasti enemmän ponnisteluja kuin verkkovertaisryhmässä.

Kuva 3: Opiskelun esteiden kokoamista yhteisellä Padlet-alustalla.

Osallistujien palautetta

Keräsimme palautteen verkkovertaisryhmän toiminnasta viimeisellä kokoontumiskerralla Padletissa. Kysyimme muun muassa seuraavaa: ”Jos Rästit kasaan järjestettäisiin uudestaan, tulisitko mieluummin a) lähiryhmään koululle vai b) verkkoryhmään? Perustele vastauksesi!”. Vastauksissa korostui tyytyväisyys verkkoryhmän toiminnan joustavuuteen, mahdollisuus ilmaista itseään ryhmän sisällä myös anonyymisti sekä luottamuksellinen ilmapiiri:


Tää verkkoryhmä oli yllättävän toimiva. Ku on luottamuksellinen henki, niin tässä oli itseasiassa helpompi puhua ja eri alustoille sai kirjoittaa anonyymisti, niin sekin helpotti oman mielipiteen ja fiiliksien sanottamista. Että kyllä mä tähän osallistuisin uudestaan mieluusti.

Verkkoryhmä on hyvä sen joustavuuden takia. Ja kasvottomuus myös vapauttaa. :)

Kysymyksen ”Mitkä sisällöistä tai tehtävistä ovat olleet sinulle hyödyllisiä? Miksi?” vastauksissa tulivat esille konkreettiset apuvälineet oman opiskelun tueksi sekä ryhmässä käydyt keskustelut:

Viikkolukujärjestys.

Vahvuustesti.

Ku sai jotain konkreettista infoa ja apua aloittamisen vaikeuteen/ryhtymiseen.

Suoraa puhetta esteistä. Pelkäämättä.

Kysymyksen ”Mikä ryhmässä oli parasta” vastauksissa korostui ryhmän tuki, kannustava ilmapiiri ja toiminnan kaari esteistä vahvuuksiin:

Tsemppaava ja armollinen ilmapiiri.

Mukava kaari kurssilla. Alussa käytiin esteiden kimppuun innolla. Välissä saatiin konsteja työskentelyyn ja lopussa tsekattiin vahvuudet. <3

Ei oo yksin tilanteessa.

Vertaistuki.

Vinkit ajankäyttöön ja opiskeluun.

Opettajien positiivisuus ja toiveikkuus ja käytännönläheisyys.

Kuva 4: Ratkaisujen muotoilua opiskelun esteisiin Padlet-alustalla.

Johtopäätökset

Luottamukselliseen, henkilökohtaisiin aiheisiin liittyvään ohjaukselliseen verkkokeskusteluun osallistuvilla täytyy verkkokokoontumisen aikana olla tunne, että ”tilanne on hallinnassa” eikä heidän tarvitse huolehtia verkkotilanteen eteenpäin viemisestä. Tämän ”tilanne on hallinnassa” -tunteen luomisessa ohjauksellisen ja pedagogisen käsikirjoituksen laatiminen verkkoryhmän kokoontumisia varten on tärkeää. Voidaan puhua ohjauksen ja oppimisen muotoilusta.

Jokaisen verkkokokoontumisen välissä pidimme ohjaajien kesken suunnittelupalaverin, jossa analysoimme ryhmän dynamiikkaa ja sitä, mihin suuntaan jäljellä olevia verkkokohtaamisia olisi tarkoituksenmukaista viedä. Näin käsikirjoitus täydentyi matkan varrella.

Verkossa läsnäolon tunteen luominen vaatii ohjaajalta erityisesti keskittyvää läsnäoloa, mutta menetelmät ja keinot läsnäolon tunteen luomiseen voivat olla erilaisia kuin kasvokkain samassa tilanteessa ohjatessa. Sekä yksilö- että ryhmäohjaus verkossa asettaakin molemmat, sekä ohjaajan että ohjattavan, usein uusien kysymysten äärelle. Ohjaajassa voi herättää huolta erityisesi se, että jotakin oleellista ohjattavan toiminnasta jää huomaamatta, kun ohjattavaa ei pystytä havainnoimaan kaikilla aisteilla. Toisaalta verkossa tapahtuva keskustelu voi vapauttaa keskustelijaa estoista, mikä laskee itsensä ilmaisemin kynnystä. (Ks. Guttorm, Mäenpää, Peltola, Ylönen 2017.)

Ohjaajat voivat omalla läsnäolollaan kannatella luottamuksellista ja avoimuteen kannustavaa ilmapiiriä. Vehviläinen (2014) puhuu ohjauksen kannattelevasta orientaatiosta, jossa tärkeää on ohjaajan oma rauhallinen toiminta, havainnointi sekä tietoinen, hyväksyvä ja myötätuntoinen läsnäolo. Ohjaajalle läsnäolon taito on ehdottoman tärkeää. (Vehviläinen 2014, 122-135.)

Läsnä oleva ohjaaminen verkossa edellyttää myös oman toiminnan sanoittamista ja omasta toiminnasta viestimistä. Erityisen tärkeää tämä on ryhmäohjaustilanteissa. Ohjattaville voi kertoa esimerkiksi ääneen ”Otan pian esille hyvän materiaalin, odottakaas hetki” tai ”Pahoittelen, mutta en kuule sinua”. Ilman syytä tapahtuvat hiljaiset hetket vähentyvät ja ohjattavat ymmärtävät ohjaajan olevan linjoilla sitoutuneena ohjaustilanteeseen. (Ks. Guttorm, Mäenpää, Peltola, Ylönen 2017.)

Uotisen, Tyrväisen ja Valkosen tutkimuksen (2016) mukaan hyvässä verkko-opetuksessa on keskeistä, miten opettaja kommunikoi ja miten hän kohtaa opiskelijat. Tämä olisi tärkeää ottaa huomioon myös ryhmämuotoisen verkko-ohjauksen pedagogista ja ohjauksellista käsikirjoitusta laadittaessa. Ohjaajan oma läsnäolo ja kommunikointi ovat asioita, jotka täytyy verkossa toimittaessa suunnitella etukäteen.

Digiohjausvälineiden osalta verkkovertaisryhmässä kannattaa pitää maltti mukana, ettei innostu ottamaan liian paljon erilaisia välineitä osaksi vertaisryhmän toimintaa. Yhteisöllinen tekeminen esimerkiksi Padlet-alustalla toimi hyvin siten, että Padlet-osoite ilmoitettiin linkkinä verkkoneuvottelualustan chatissa ja samalla ilmoitettiin kellonaika, mihin saakka tehtävää työstettiin ensin hiljaisesti alustalla. Tämän jälkeen tuloksia purettiin yhdessä keskustellen ja chattiin kommentteja kirjoittaen. Vain rohkeasti kokeilemalla voi havaita, millaiset välineet verkkovertaisryhmätoiminnassa ovat toimivia.

Jossakin vaiheessa ryhmän toimintaa se tosiasia, että kokoonnuimme ainoastaan verkossa, emme lainkaan kasvokkain paikan päällä, kävi merkityksettömäksi. Verkosta tuli tällöin välinearvoinen, niin kuin pitääkin. Verkolla oli ohjaustyön välineen rooli ja pääosassa tilanteessa olivat ryhmän ohjaaminen, kohtaaminen, vertaiskeskustelut ja kaikkien luottamuksellinen läsnäolo ja vuorovaikutus.

Vaikka verkko on onnistuneessa verkko-ohjauksessa vain välinearvon roolissa, voidaan sanoa, että se on silti lisäarvo siinä mielessä, että se mahdollistaa osallistumisen vertaisryhmän toimintaan myös sellaisille osallistujille, joille sosiaalisista tai muista henkilökohtaisista syistä olisi hankalaa tulla kasvokkaiseen lähitapaamiseen. Verkko mahdollistaa näin ohjauksen saatavuuden ja antaa osallistujille mahdollisuuden osallisuuden tunteeseen. Kuten aiemmin mainitsin, kasvokkain kokoontuneissa Rästit kasaan -ryhmissä osallistujien keskinäinen tuki ja yhteisöllisuus ei ole onnistunut niin hyvin kuin verkkoryhmissä. Toisen ihmisen aito kohtaaminen voi siis onnistua erinomaisesti myös verkossa. Verkossa tapahtuva vuorovaikutus voi olla opiskelijalle uusi mahdollisuus.

Verkkovertaisryhmän toiminnan tai sisällön kannalta ei ole käytännön merkitystä sillä, miltä koulutusalalta opiskelijat tulevat. Rästit kasaan -tyyppisiä vertaisverkkoryhmiä voitaisiinkin helposti toteuttaa myös korkeakoulujen välisenä yhteistyönä, osana yhteistä digiohjauksen kehittämistyötä. Ne voisivat jatkossa olla osa Campusonline.fi-tarjontaa tai osa yhdessä kehitettäviä eOpintopalveluita.

 

Teksti ja kuvat: Hanna Ylönen, Kehityspäällikkö, Oulun ammattikorkeakoulu
Bannerkuva: © oatawa - stock.adobe.com

Lähteet:

Furman, B. & Ahola, T. 2000. Ratkaisukeskeinen itsensä kehittäminen. Helsinki: Lyhytterapia-instituutti Oy.

Guttorm, T., Mäenpää, K., Peltola, S. & Ylönen, H. Vuorovaikutus, läsnäolo ja eettiset pelisäännöt. Teoksessa Guttorm, T., Kolehmainen, A., Mäenpää, K., Peltola, S. & Ylönen H. (toim.) 2017. Verkko-ohjaaja. Opas ohjaukseen sekä tieto- ja neuvontatyöhön verkossa. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 38. Hakupäivä 10.6.2019. http://urn.fi/urn:isbn:978-951-597-151-7, 43-59.

Guttorm, T., Kolehmainen, A., Mäenpää, K., Peltola, S. & Ylönen H. (toim.) 2017. Verkko-ohjaaja. Opas ohjaukseen sekä tieto- ja neuvontatyöhön verkossa. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 38. Hakupäivä 10.6.2019. http://urn.fi/urn:isbn:978-951-597-151-7, 43-59.

Kasurinen, H. 2018. Toivokeskeisyys ohjauksessa. Teoksessa Pirttiniemi, J., Kasurinen, H., Kettunen, J., Merimaa, E. & Vuorinen, R. 2018. OPO 2. Opinto-ohjaajan käsikirja. Opetushallitus. Oppaat ja käsikirjat 2018:1.

Närhi, K., Saarinen, S. & Siipola, P. 2018. Valtti – Vertaisryhmät opintojen etenemisen tukena Oulun ammattikorkeakoulussa. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 22. Hakupäivä 10.6.2019. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2018042018007.

Uotinen, S., Tyrväinen, H. & Valkonen, L. 2016. Opiskelijan ja opettajan vuorovaikutus korkeakoulujen verkko-opetuksessa. Kasvatus 47 (5), 434-446.

Uusitalo-Malmivaara L. & Vuorinen K. 2016. Huomaa hyvä! Näin ohjaat lasta ja nuorta löytämään luonteenvahvuutensa. Jyväskylä: PS-kustannus.

Vehviläinen, S. 2014. Ohjaustyön opas. Yhteistyössä kohti toimijuutta. Helsinki: Gaudeamus.

Jaa

Takaisin