10.2.2020

Osaamista on vaikea puhua – osaamismerkit osaamispuheen perustana

Työelämässä tapahtuvan oppimisen tueksi on laadittu digitaalisia osaamismerkkejä. Osaamismerkkien käyttö jakaa ajatuksia: yksi kokee osaamismerkit innostavana tapana kehittää osaamistaan, toinen näkee ne pelkkinä osallistumistodistuksina ja kolmas pitää niitä huuhaana.

Jos sukellamme digitaalisen osaamismerkin pinnan alle, kohtaamme oppimisen kannalta olennaista: osaamiskuvauksen, osaamisen arvioinnin kriteeristön ja osaamisen osoittamisen tavan. Hyvin laadittu osaamisen osoittamisen tapa tekee näkyväksi aidon osaamisen, osaamisen kohteena oleva asian tai ilmiön. Näin yhdistyvät käytäntö, teoria, sosiaalinen ja fyysinen toimintaympäristö.

Kun kytkemme osaamismerkit osaamiskartastoksi, muodostamme peilin osaamiselle. Jos käytämme osaamiskarttaa työssä oppimisen tukena, löydämme työyhteisölle yhteisen pohjan oppia työssä ja työstä – työtä tekemällä. Näin valjastamme työssä oppimisen systemaattiseksi osaksi organisaation osaamisen kehittämistä.

Osaava henkilöstö kilpailukyvyn avain

Suomen menestymisen yksi kivijalka on ollut korkeassa osaamisessa. Osaamisen kehittämisen tarpeet ovat olleet suhteellisen pysyviä ja ennakoitavissa. Nyt digitaalisuus ja teknologian kehittyminen on hyökyaallon lailla käynnistänyt valtavan muutoksen työn tekemisen tavoissa. Työ muuttuu ja uudet tavat tehdä työtä vaativat uudenlaista osaamista. Henkilöstön osaamisen kehittämisestä onkin tullut yrityksen tärkein kilpailuetu.

Yksilön osaamisen tarkastelun sijaan on pohdittava tiimin, osaston ja koko organisaation osaamista ja sen korrelaatiota nykyisissä ja tulevissa kilpailutilanteissa. Kun osaaminen on ajan tasalla, ja sitä kehitetään suunnitelmallisesti ja ennakoivasti, pystyy organisaatio vastaamaan toimialan, asiakkaiden ja toimintaympäristön muutoksiin. Opetus ja kulttuuriministeriö muistuttaa monen muun tahon tavoin: Työn murros koskettaa jokaista suomalaista ja kaikkia toimialoja tavalla tai toisella.

Henkilöstön osaamisen kehittämisen haasteita on nostettu esiin jo pidemmän ajan. Eri toimialat ovat kohdanneet ja kohtaavat merkittävät osaamisen kehittämisen haasteet hieman eri aikoina. Laaja-alaiseen osaamisen kehittämiseen on löydettävä koulutuksen ohelle uusia osaamisen kehittämisen tapoja, tapoja joiden vaikutukset näkyvät välittömästi työnsuorituksissa. Osaamisen kehittäminen on jatkossa tuotava vielä nykyistäkin vahvemmin työn oheen sekä osaksi työtä.

Muutos haastaa osaamisen kehittämisen tavat

Koulutusten järjestäminen on yleisesti tunnettu tapa kehittää henkilöstön osaamista. Yhtä hyvin tunnetaan perinteisten koulutusten heikoksi jäävä vaikuttavuus. Vaikuttavuushaasteen ratkaisemiseksi perinteisten koulutusten rinnalle onkin syntynyt muita henkilöstön osaamisen kehittämisen tapoja, kuten konsultointi, mentorointi sekä erilaiset valmennus- ja kehittämisohjelmat. Näiden tavoitteena on ollut teorian ja käytännön vahvempi kytkeytyminen toisiinsa. Nämä osaamisen kehittämisen toteutustavat ovat mahdollistaneet tai jopa edellyttäneet opitun välitöntä soveltamista omaan työhön tai työyhteisöön.

Viime aikoina henkilöstön osaamisen kehittämisen tavoissa merkittävään asemaan ovat nousseet myös erilaiset digitaaliset oppimispalvelut, esimerkiksi verkkokurssit ja mikro-oppimismoduulit. Digitaaliset oppimispalvelut laajentavat osaamisen kehittämisen muotoja ja joustavoittavat henkilöstön osaamisen kehittymisen tukemista. Parhaimmillaan ratkaisut luovat mahdollisuuksia itseohjautuvaan jatkuvaan oppimiseen tai vastaavat arjen käytännöllisiin haasteisiin, juuri silloin kun se on tarpeen.

Digitaalisten oppimisratkaisujen hyödyntäminen ei poista oppimisen vaivaa eikä päästä oppijaa helpolla. Verkko-oppiminen vaatii osallistujalta kykyä ajanhallintaan, osaamisen kehittymisen itsearviointiin ja itseohjautuvuuteen. Näiden lisäksi teknisten valmiuksien mukaan lukien digitaalisen vuorovaikuttamisen, on oltava riittävällä tasolla.

Osaamistarpeiden kasvaessa on oletettavaa, etteivät digitaaliset oppimispalvelutkaan yhdessä aikaisempien osaamisen kehittämisen tapojen kanssa kykene ratkaisemaan kasvavaa jatkuvan oppimisen haastetta. On löydettävä osaamisen kehittämisen tapoja, joissa voidaan vahvemmin yhdistää työskentely ja oppiminen – ei ainoastaan yksilölle vaan koko työyhteisölle mahdollisuus oppia työssä ja työstä työtä tekemällä.

Tavoitteellista työssä oppimista

Työssä oppiminen ei ole uusi osaamisen kehittämisen tapa. Työssä oppiminen yhdistää luonnollisella tavalla yhteen oppimisen kannalta oleelliset teorian, käytännön ja reflektion. Osaamisen kehittämisen 70-20-10 mallin mukaisesti 70 % oppimisesta ja kehittymisestä tapahtuu käytännön työssä, 20 % tapahtuu toisilta oppien ja 10 % muodollisen koulutuksen kautta. Vaikka mallin prosenttiosuuksien tieteellinen pohjaa voidaankin kyseenalaistaa, ei se poista työssä oppimisen ratkaisevaa roolia osana osaamisen kehittämisen kokonaisuutta.

Työssä opitaan jatkuvasti, mutta tavoitteellinen työssä oppiminen tarvitsee suunnitelmallisuutta ja reflektiota. Ainoastaan työn tekeminen ei takaa osaamisen kehittymistä. Kun osaamisen kehittäminen kiinnitetään kiinteäksi osaksi arjen työtä, osaamisen jatkuvasta kehittämisestä tulee koko organisaation yhteinen asia. Osaamisen kehittäminen ja oppimisen määrätietoinen edistäminen edellyttävät johtamista, osaamisen kehittymistä tukevaa toimintakulttuuria ja käytänteitä. Jokaisen työntekijän on otettava entistä vahvempi omistajuus oman osaamisen kehittämisestä, samalla organisaation on luotettava yksilön tai tiimin kykyyn kehittyä ja huolehdittava sen vaatimista resursseista.

Osaamisesta on vaikea puhua ilman yhteistä kieltä

glass-ball-1746506_1920.jpg

Osaamisesta ja osaamisvajeesta niin yksilön kuin työyhteisön osalta on yllättävän vaikea puhua. Varsinkin, jos tarkastelun kohteena on osaaminen, jota tarvitaan uudistuneessa tavassa toimia, tehdä työtä. Uusi, tarvittava osaaminen pitäisi pystyä pukemaan sanoiksi, ja työyhteisöllä tulisi olla yhteinen kieli puhua osaamisesta. Kun tiedetään, mistä puhutaan ja voidaan yhdessä suunnitella, miten osaaminen voidaan tuloksellisesti saavuttaa.

Osaamisesta puhuminen edellyttääkin yhteisen osaamispuheen muodostamista, osaamisen sanoittamista. Tarvittava osaaminen on tunnistettava, jotta siitä voidaan puhua. Kun tarvittava osaaminen ja osaamisvaje on tunnistettu, voidaan osaamisen hankkimisen tavat määritellä ja oma työ opinnollistaa eli löytää omasta työstä ne kohdat, joissa tavoiteltavaa osaamista voidaan hankkia.

Osaamisen kehittäminen tarvitsee peilin

Työssä tapahtuva tavoitteellinen oppiminen sisältää kaikki kokemuksellisen oppimisen vaiheet. Tällöin oppiminen alkaa omakohtaisesta kokemuksesta. Kokemusta reflektoidaan ja systematisoidaan. Niille haetaan perusteluita ja vaihtoehtoja. Kokemusta pyritään ymmärtämään ja liittämään yhteen aikaisemmin koettuun, käytännölliseen ja teoreettiseen kehykseen.

Kokemuksista oppiminen perustuu vahvasti oman osaamisensa arviointiin. Se edellyttää työntekijältä kykyä tarkastella omaa toimintaa ja kykyä kriittiseen reflektioon: oman toiminnan ja sen perusteiden ja seuraamusten pohdintaa ja arviointia. Reflektio saattaa kuitenkin olla haastavaa etenkin sellaisen osaamisen kohdalla, jossa oma osaaminen ei vielä ole asiantuntijatasoa. Tällöin reflektio voi jäädä tekemisen tarkastelun tasolle - reflektion matalimmalle tasolle. Reflektion tueksi tarvitaan myös palautetta ja yhteistä keskustelua. Osaamispuhetta sekä reflektiota voidaan tukea osaamisen jäsentämisen ja edelleen osaamiskuvausten avulla. Laaditut osaamiskuvaukset tukevat osaamisen kehittymisen itsearviointia ja toimivat yhteisen osaamispuheen perustana ja peilinä.

Osaamismerkit työssä oppimisen peilinä

Työelämässä tapahtuvan oppimisen tueksi on laadittu osaamismerkkejä. Osaamismerkki voi rakentua työkokonaisuuden, työprosessisin, taidon tai kokemuksen ympärille. Se pilkkoo ja sanoittaa tarkastelun kohteena olevan ilmiön osaamisen jäsennyksiin. Jos sukellamme osaamismerkin pinnan alle, kohtaamme monta oppimisen kannalta olennaista asiaa: osaamiskuvauksen, osaamisen arvioinnin kriteeristön ja osaamisen osoittamisen tavan. Osaamismerkkiin ja sen kuvaukseen tutustuminen toimii jo itsessään oman ja tulevaisuudessa tarvittavan osaamisen tunnistamisessa tarvittavana peilinä.

Osaamismerkin suorittaminen edellyttää arviointiaineiston tuottamista. Osaamismerkin myöntäminen edellyttää osaamisen tunnistamista. Osaamisen osoitetaan joko perustuen arviointiaineistoon tai arviointilaisuuteen, jossa arviointiaineisto on osa arviointia. Hyvin laadittuna arviointiaineisto tekee näkyväksi osaamiseen liittyvän käytännöllisen ja teoriatiedon sekä reflektion.

osaamiset.jpg

Osaamismerkit osaamispuheen perustana

Osaamismerkit ja merkeistä syntyvä merkkikartasto auttavat muodostamaan kokonaiskäsityksen osaamista. Työyhteisön osaamisen kehittämisen suuntaa on näin helpompi yhdessä määritellä, kuvata osaamisen kehittämisen painopisteitä ja tehdä näkyväksi sekä yksikön, tiimin että yhteisön suunnitelma osaamisen kehittämiselle. Näin osaamismerkit tukevat organisaation osaamispuhetta.

Osaamismerkkejä voidaan käyttää myös osaamisen kehittämisen tapana. Osaamismerkein ohjautuva oppiminen tukee itseohjautuvaa oppimista. Usein osaamisen osoittamisen yhteydessä huomataan, että ilmiöön tai osaamiseen liittyvät tekijät eivät vielä täysin ole hallussa ja näin osaamismerkit eivät ainoastaan toimi osaamisen osoittamisen välineenä, vaan tukevat osaamisen hankkimista.

”Kokemusta itselläni oli melko paljon. Huomasin kuitenkin useassa vaiheessa, että minulla on myös paljon ”sinnepäin” tietoa ja tekemisen tapoja, joista en ole kokonaisuutta aikaisemmin ymmärtänyt. Koin, että osaamisen osoittamisen yhteydessä opin paljon ja joudun jäsentämään asioita. Jouduin myös etsimään tietoa ja lukemaan lisää.” [JAMK, opettajaopiskelija]

Opettajan osaaminen kuvattu

Ammatilliset opettajakorkeakoulut ovat yhdessä laatineet Ammatillisen opettajan osaamismerkistöä opettajan jatkuvan oppimisen tueksi. Opettajalle ja oppilaitokselle luotu merkistö pohjaa kokemukselliseen oppimiseen ja toimii opettajan työssä tapahtuvan oppimisen tukena. Nyt on opettajien työssä oppimisen aika, sillä opettajuus ja opettajilta vaadittava osaaminen on murroksessa. Ammatillisen opettajan osaamiskartta osaamiskuvauksineen ja kriteereineen edistää ja sitouttaa koko henkilöstön osaamisen kehittämisen äärelle. Osaamismerkistä on siis moneksi!

Open merkit -hanke on Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama ammatillisten opettajakorkeakoulujen verkostohanke. Kehittämishankkeen tavoitteena on luoda ja vakioidaan valtakunnallinen osaamismerkkijärjestelmä opettajan osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen. Yhtenäinen järjestelmä luo yhteismitallisen pohjan ja kriteeristön opettajan osaamiselle ja mahdollistaa osaamisen näkyväksi tekemisen.

Lisätietoja: Satu Aksovaara & Santtu Hartikainen
JAMK, Open-merkit - ammatillisen opettajan osaamisen osoittaminen

Teksti: Satu Aksovaara, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Ammatillinen opettajakorkeakoulu
Kuvat: iStockphoto (leija), Pixabay (lasipallo), Aksovaara & Poikonen

Kirjallisuutta

Brauer, S. 2019. Digitaaliset osaamismerkit ohjaavat oppimista. Viitattu 9.1.2020 https://lauda.ulapland.fi/handle/10024/63609

Matthews, P. 2014. So you think you know 70:20:10? Viitattu 9.1.2020 https://www.trainingjournal.com/blog/so-you-think-you-know-702010#.U6SW7__tjZA.twitter

Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2018. Osaamisen tulevaisuuspaneelin kannanotto, Jatkuvan oppimisen Suomi. Kaskas Media Oy. Viitattu 9.1.2020 https://minedu.fi/documents/1410845/7127789/Jatkuvan+oppimisen+Suomi.+Osaamisen+tulevaisuuspaneelin+kannanotto/65054d4e-122e-46da-8fdf-f5795c57f188/Jatkuvan+oppimisen+Suomi.+Osaamisen+tulevaisuuspaneelin+kannanotto.pdf

Puttonen, S, Hasu, M & Pahkin, K. 2016. Henkilöstön osaaminen on yrityksen kilpailuetu. Työterveyslaitos. Viitattu 9.1.2020 http://urn.fi/URN:ISBN 978-952-261-652-4(PDF)

Sitra. 2019. Kohti osaamisen aikaa. Sitran selvityksiä 146. Viitattu 9.1.2020 https://media.sitra.fi/2019/02/06165242/kohti-osaamisen-aikaa.pdf

EK:n Oivallus-hankeen II esiselvitys, 2010. Superyksilöistä joukkovoimaan – Mitä osaamispuheessa puhutaan ja pitäisi puhua. Viitattu 9.1.2019 https://www.demoshelsinki.fi/julkaisut/superyksiloista-joukkovoimaan-mita-osaamispuheessa-puhutaan-ja-pitaisi-puhua/

Ylönen, T.P. 2016. Asiantuntijan oman osaamisen johtaminen. Opinnäytetyö. Oulun ammattikorkeakoulu. Viitattu 9.1.2020 https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/104920/Ylonen%20Terhi.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Jaa

Takaisin