23.10.2018

Opettajan osaaminen digitaalisissa ekosysteemeissä: eAMKn ristiinpölytys työpajan tuloksia toukokuulta

Millaista osaamista digiajan työelämäläheisissä oppimisen ekosysteemeissä toimiminen opettajalta vaatii? Sitä pohdittiin eAMK-hankkeen työpajassa toukokuussa 2018 Kuopiossa. Tässä blogikirjoituksessa avataan työpajaan osallistuneiden keskusteluja ja pohdintoja siitä, mitä heidän mielestään digitaalinen ekosysteemiosaaminen on.

eAMK-hankkeessa kehitetään ammattikorkeakoulupedagogiikan digitalisaatiota ja työelämäläheisiä oppimisen ekosysteemejä. Tässä ekosysteemillä tarkoitetaan toimijoiden välisiä kokonaisuuksia, jotka edistävät työelämän käytänteiden ja opiskelijoiden kehittymistä. Sen ominaisuuksia ovat dynaamisuus, reagointikyky, muuntuvuus, positiivinen riippuvuus, yhdessä tekeminen ja siitä hyötyminen. (Laitinen-Väänänen, Tynjälä, Heikkinen, & Virolainen 2018.)

eAMKn ristiinpölytys työpaja Kuopiossa toukokuussa 2018

Millaista osaamista digiajan työelämäläheisissä oppimisen ekosysteemeissä toimiminen opettajalta vaatii? Sitä pohdittiin eAMK-hankkeen työpajassa toukokuussa 2018 Kuopiossa, jossa oli kaiken kaikkiaan 56 henkilöä, 18 ammattikorkeakoulusta ja yhdestä yliopistosta. Lisäksi toistakymmentä henkilöä osallistui mukaan verkon kautta.

Osallistujat, jotka olivat eAMK-hankkeen Työelämälähtöiset oppimisen ekosysteemit- ja Ammattikorkeakoulupedagogiikan digitalisaatio-teemaryhmistä, pohtivat yhteistoiminnallisesti Learning cafe-menetelmällä toteutetussa työpajassa kysymystä Millaista osaamista opettaja tarvitsee toimiessaan ekosysteemissä digitaalisesti opiskelijoiden ja työelämän kanssa?. Tässä blogikirjoituksessa avataan osallistujien keskusteluja ja pohdintoja siitä, mitä heidän mielestään digitaalinen ekosysteemiosaaminen on.

Digitaalinen ekosysteemiosaaminen korkeakoulutoimijoiden määrittelemänä

Learning cafe-työpajassa osallistujat kiersivät pöydissä keskustellen ja tuottaen käsityksiään korkeakouluopettajilta vaadittavista osaamisista toimiessaan työelämälähtöisissä ekosysteemeissä digitaalisesti. Yhteistoiminnallisesti post-it lapuille tuotettuja osaamismainintoja syntyi yhteensä 116 kappaletta.

Tuotoksia lukien ja sisällöllisesti ryhmitellen kirjoittajat tulkitsivat niistä muodostuvan seitsemän pääosaamisaluetta: kumppanuustaidot (31), digiosaaminen ja digipedagogiikka (28), verkostoituminen digiajassa (22), ammattispesifinen osaaminen (10), työelämäyhteydet (9), kyky uudistua (8), sekä tietosuoja, -turva ja tekijänoikeudet (8). Nämä pääosaamisalueet on kuvattu Kuviossa 1.

Kuvio 1.

Eniten mainintoja saivat kumppanuustaidot, jotka liittyvät ammattikorkeakoulutoimijan osaamiseen, jota tarvitaan, kun luodaan kumppanuuksia työelämän kanssa. Kumppanuustaitoja ovat esimerkiksi “fasilitointiosaaminen”, “johtamisosaaminen”, “vuorovaikutusosaaminen” ja “myyntiosaaminen”. Kumppanuustaitoihin liittyy myös opiskelijan opintoihin kytkeytyvä opinnollistamis-osaaminen. Digitaalisuuden näkökulmasta operoiminen edellyttää tarkoituksenmukaisten sovellusten valintaa, verkkoläsnäoloa, moderointia, virtuaalitiimien rakentamista ja niissä työskentelyn taitoa sekä dialogitaitoja. Kumppanuustaitoja lähellä ovat työelämäyhteydet, jotka kiinnittyvät, erotuksena edellisestä, selkeästi yhteistyön rakentamiseen sekä sen ylläpitämiseen työelämän ja korkeakoulujen välillä. Näitä taitoja ovat esimerkiksi “työelämäkontaktien löytäminen, luominen ja ylläpito”, “yhteistyön solmukohtien tunteminen”. Työelämäyhteyksiin verrattuna kumppanuustaidoissa huomio on enemmän sisällöllisessä toiminnassa.

Digiajan perusvalmiuksiksi nähtiin käytettävissä olevien välineiden ja verkkoympäristöjen käytön hallinta ja näiden hyödyntäminen sekä mahdollisuuksien tunteminen ja edelleen tarkoitukseen sopivien välineiden valinta. Digipedagogiikan osalta mainittiin oppimisen tukeminen ja opiskelijoiden ohjaamisen taidot digitaalisissa toimintaympäristöissä sekä toimivan digitaalisen kokonaisuuden käsikirjoittaminen ja rakentaminen. Yhdeksi osa-alueeksi muodostui vuorovaikutus verkossa eli neuvotteluohjelmien käyttö teknisesti sekä pedagogisesti ja verkkokokousten käytänteiden osaaminen. Lisäksi mainittiin ongelmien ratkaisutaidot sekä pilvipalveluiden käyttö dokumentoinnissa, tiedostojen jakamisessa sekä yhteisessä työskentelyssä.

Verkostoituminen digiajassa sai kolmanneksi eniten mainintoja. Verkostotyön osaaminen ja erityisesti kyky verkostoitua ja olla vuorovaikutuksessa digitaalisissa ympäristöissä korostuivat vastauksissa. Tähän liittyy sosiaalisen median käytänteiden tunteminen sekä erilaisten digitaalisten kanavien, esimerkiksi LinkedInin, luominen ja hyödyntäminen verkosto- sekä työelämäyhteistyössä. Verkostoitumiseen linkittyvät myös digitaalisten viestintävälineiden hallinta ja näiden rajoitteiden tunteminen sekä digitaalisen viestinnän monikanavainen osaaminen ja oman tai organisaation osaamisen näkyväksi tekeminen näiden avulla.

Ammattikorkeakoulun opettaja on oman alansa asiantuntija, ja siten opettajan ammattispesifisen osaamisen tulee olla vahvaa ja ajantasaista. Oleellista on omaa alaa hyödyntävien digitaalisten sovellusten tunteminen, käytön osaaminen, niiden kehityksen seuraaminen ja toimintaympäristöjen sekä verkostojen tuntemus. Opettajan tulee myös ymmärtää työelämän tarpeet ja haasteet, jotta hän voi ideoida uusia digitaalisia työvälineitä ja digitaalisuutta hyödyntäviä toimintatapoja ekosysteemissä toimimiseen. Lisäksi tarvitaan opettajien läsnäoloa verkossa, näkyvyyttä ja toimijuutta oman asiantuntijuuden digitaalisissa kanavissa.

Kyky uudistua pitää sisällään maininnat rohkeudesta ja halusta ottaa käyttöön uusia digitaalisia välineitä ja uudistaa omaa opetustyötään sekä sukeltaa tiimi- ja yhteisopettajuuteen. Se on jatkuvaa oppimista ja halua oppia organisaatioiden tai yritysten digitaalisia työkaluja sekä rakentaa yhteistyötä työelämän kumppaneiden kanssa. Ekosysteemissä toimiminen edellyttää opettajalta tietoturvallista, tietosuojaa (EU-GDPR) ja verkkoympäristöjen nettietikettiä noudattavaa sekä tekijänoikeuksia kunnioittavaa toimintaa.

Osaamista digitaaliseen kumppanuustyöskentelyyn

Analyysi eAMK ristiinpölytys-työpajaan osallistuneiden pohdinnoista nostaa esille kuvan opettajasta hyvin monipuolisena toimijana työelämän kanssa yhteistyössä, mikä on havaittu aiemminkin esim. Vanhanen-Nuutinen, Laitinen-Väänänen, Majuri & Weissmann (2009). Työelämäläheisyyden toteutuminen digitaalisin keinoin onnistuu eri aloilla eri tavoin (Kullaslahti, Karento & Töytäri 2015). Opettajien kokemusten mukaan digitaalisuus tukee yhteistyötä työelämäkumppaneiden kanssa mahdollistaen sujuvan vuorovaikutuksen ja yhteydenpidon hanketyöskentelyssä sekä edistää työelämäläheisen pedagogiikan kehittämistä Asiantuntijaverkostoissa digitaalisuus taasen edistää oman asiantuntijuuden ylläpitämistä ja kehittämistä.

Tässä aineistossa keskiössä oli ammattikorkeakouluopettajuus digiajan työelämäläheisissä oppimisen ekosysteemeissä. Sen lisäksi, että opettaja osaa toimia laadukkaasti verkkototeutuksissa opiskelijoiden kanssa, tarvitaan osaamista digitaaliseen kumppanuustyöskentelyyn ja digiajan verkostoitumiseen työelämäyhteistyössä sekä kykyä ja halua jatkuvaan oppimiseen ja uudistumiseen. Työpajan pohjalta voidaan jatkossa suunnitella ja toteuttaa valmennuksia ja rakentaa osaamiskuvauksia ja mahdollisia osaamismerkkejä korkeakouluopettajan osaamisen ja kehittämistyön edistämiseksi.


Teksti: Sirpa Laitinen-Väänänen, yliopettaja, Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja Jaana Kullaslahti, tutkijayliopettaja, Hämeen ammattikorkeakoulu, Ammatillisen osaamisen tutkimusyksikkö
Kuva: © Sergey Nivens - stock.adobe.com

Kirjallisuutta

Kullaslahti, J., Karento, H. & Töytäri, A. 2015. Opettajien digipedagoginen osaaminen FUAS-liittouman ammattikorkeakouluissa. Hämeen ammattikorkeakoulu, HAMKin e-julkaisuja 35.

Laitinen-Väänänen, S., Tynjälä, P., Heikkinen, H. & Virolainen, M. 2018. Työelämäyhteistyöstä oppimisen ekosysteemeiksi. Digipölytys-blogi 30.5.2018.
https://www.eamk.fi/fi/digipolytys/tyoelamayhteistyosta--oppimisen-ekosysteemeiksi/

Vanhanen-Nuutinen, L., Laitinen-Väänänen, S., Majuri, M. & Weissmann, K. 2009.: Puhetta ammattikorkeakouluopettajuudesta työelämän kehittämistehtävissä. Teoksessa A. Töytäri-Nyrhinen (toim.) Suunnannäyttäjiä – Uusia avauksia ammattikorkeakouluopettajan työhön. Haaga-Helia kehittämisraportteja 4/2009, Haaga-Helia Ammattikorkeakoulu, Ammatillinen opettajakorkeakoulu, 85-106.

Jaa

Takaisin