6.9.2019

Onko elämää eAMKin jälkeen - mitä meiltä jää kesken?

Keväällä 2019 järjestetyssä työpajassa nostettiin esiin asioita, joiden kehittäminen eAMK-hankkeessa tulee jäämään kesken. Työpajaan osallistui noin 20 hanketoimijaa eri ammattikorkeakouluista ja toimenpideryhmistä. Tässä blogikirjoituksessa nostamme esiin työpajan tuloksia – mitä asioita meidän erityisesti täytyy edelleen kehittää ja mitä voisimme tehdä yhteistyössä hankkeen päättymisen jälkeenkin.

Ristiinopiskelun mahdollistaminen

Selkeästi tärkeimpänä ja edelleen kehittämistä vaativana asiana hankkeen toimijoiden keskuudesta nousi esiin ristiinopiskelun mahdollistaminen. Sekä opintotarjonnan määrää että sisältöä ja laatua on tarpeen viedä eteenpäin opiskelijoiden tarpeet ja palaute huomioiden. Lisäksi keskusteltiin siitä, miten kehitämme monipuolisempaa tarjontaa, joka tukee jatkuvaa oppimista ja työelämän tarpeita ja voisimmeko tulevaisuudessa palvella myös kansainvälisiä asiakkaita. Keskeisenä kehittämiskohteena ristiinopiskeluun liittyen ovat myös tekniset ratkaisut. Jos tarjontaa halutaan laajamittaisesti kasvattaa, pitää sekä tarjontatietojen että suoritusmerkintöjen siirtyä automatisoidusti järjestelmien ja korkeakoulujen välillä. Tällä hetkellä näyttää siltä, että ristiinopiskelua tukevien teknisten ratkaisujen laajamittainen käyttöönotto tulee tapahtumaan eAMK-hankkeen päättymisen jälkeen, joten yhteistyötä tällä saralla on syytä jatkaa.

Opintotarjontaan liittyvät kehittämiskohteet ovat nousseet esille myös hankkeen ohjausryhmän sekä sidosryhmien kanssa käydyissä keskusteluissa. Tarjontaa täytyy paitsi lisätä, myös avata kaikille avoimeksi. Lisäksi samassa yhteydessä on keskusteltu tarjonnan jäsentelystä. Olisiko mahdollista koota yhteisestä verkkotarjonnasta laajempia moduuleita tai rakentaa oppimispolkuja, jolloin opiskelijan olisi mahdollista koota itselleen isompia osaamiskokonaisuuksia? Tämä palvelisi erityisesti työelämässä toimivien tarpeita jatkuvan oppimisen näkökulmasta. Tällä hetkellä ammattikorkeakoulut voivat itsenäisesti päättää mitä opintoja he avaavat ristiinopiskeltavaksi, mutta jatkossa sisällöllistä keskustelua on tarpeen käydä yhdessä enemmän.

Opettajien digipedagogisen osaamisen tukeminen

Toinen kokonaisuus, joka selkeästi nousi esille edelleen kehittämistä vaativana asiana, oli opettajien digipedagoginen osaaminen. eAMK-hankkeen järjestämään valtakunnalliseen valmennukseen osallistui noin 160 opettajaa eri ammattikorkeakoulusta. Lisäksi ammattikorkeakoulut ovat järjestäneet sekä hankkeen aikana että jo ennen hanketta omia valmennuksia tai tukiohjelmia opettajien digipedagogisen osaamisen kehittämiseen. Ammattikorkeakouluissa on yhteensä noin 5000 opettajaa ja opettajien osaamisen kehittäminen on jatkuvaa, joten kyse on pysyvästä toiminnasta, jota voitaisiin tehdä myös yhteistyössä.

Verkoston ylläpitäminen ja yhteistyön jatkaminen

Kolmas kokonaisuus, jonka toivottiin jatkuvan myös hankkeen päättymisen jälkeen, oli yhteistyö. eAMK:ssa syntyneen verkoston ylläpitäminen koettiin tärkeäksi ja yhteistyön toivottiin laajenevan myös yliopistojen suuntaan. eAMK-hankkeen isona tavoitteena on ollut tukea ammattikorkeakouluja kehittäjäyhteisönä. Vahva halu jatkaa yhteistyötä on osoitus siitä, että tämä tavoite ei ole jäänyt hankkeessa saavuttamatta.

Jatkuvan yhteistyön onnistuminen edellyttää, että toiminnalla on selkeä fokus. Sen voisi ratkaista esimerkiksi niin, että halukkailla ammattikorkeakouluilla olisi vetovastuu tietyistä nimetyistä yhteistyöteemoista. Yksi tällainen teema voisi olla edellä mainittujen lisäksi yhteisten verkkotutkintojen kehittäminen. Tulevaisuudessa ehkä siintää mahdollisuus valita verkko-opintoja koko tutkinnon laajuisesti usean eri ammattikorkeakoulun tarjonnasta.

Jatkamalla jo aloitettua kehittämistyötä ja vastaamalla näihin edellä esiteltyihin haasteisiin edistetään myös hallituksen tavoitteita korkeakoulujärjestelmän kehittämiseksi. Hallitusohjelmassa korkeakoulujärjestelmän halutaan kehittyvän oppimisen alustaksi, jossa eri statuksella toimivat oppijat – tutkinto-opiskelijat, elinikäiset oppijat ja opiskelupaikkaa vailla olevat – voisivat opiskella joustavasi opintoja kaikkien Suomen korkeakoulujen tarjonnasta organisaatiorajoista ja maantieteellisistä rajoituksista riippumatta.

Teksti: Minna Scheinin, Turun ammattikorkeakoulu ja Paula Tyrväinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Kuva: © darkovujic - stock.adobe.com

Jaa

Takaisin