13.4.2021

Nämä 3 asiaa jatkuva oppiminen muuttaa ammattikorkeakouluissa

Ammattikorkeakouluissa suoritettiin vuonna 2020 yhteensä 467 275 avoimen amk:n opintopistettä. Se on yhtä paljon pisteitä kuin noin 2 000 amk-tutkinnossa. Vuodesta 2019 kasvua oli 57 % ja vuoden 2018 määriin verrattuna opintopisteitä kertyi kaksinkertainen määrä. Jatkuvan oppimisen jyrkkä kasvu ammattikorkeakouluissa on lukujen perusteella täyttä totta. Ovatko ammattikorkeakoulujen prosessit, ohjeet, järjestelmät ja pedagogiikka pysyneet perässä jatkuvan oppimisen volyymien nopeassa kasvussa? Itse ainakin olen havahtunut huomaamaan ajattelun olevan edelleen kovin tutkinto-ohjelmakeskeistä.

Tositarinaa: prosessit ja ohjeet kaipaavat jatkuvan oppimisen näkökulmaa

30.4.2020 Ilmoittautuminen kesän opintoihin päättyi Savoniassa sekä ristiinopiskelijoille että avoimiin opintoihin osallistuville. Yhteensä ilmoittautumisia kertyi noin 11 400, heistä avoimiin opintoihin vajaat 2 000. Verrattuna Savonian keskimäärin 6 000 tutkinto-opiskelijaan ilmoittautumisia oli lähes kaksinkertainen määrä.

Savoniassa oli aiemman kokemuksen perusteella varauduttu suureen ilmoittautumisten määrään. Silti opiskelijahallinnon prosessi vei aikaa ja sisälsi turhan paljon käsityötä. Ilmoittautumisia siirrettiin toista viikkoa järjestelmästä toiseen ja avoimen amk:n eristatuksisia opiskelijoita etsittiin silmäpelillä listoilta. Tutkinto-opiskelijoiden prosessit suorastaan soljuivat tuohon verrattuna.

Samaan aikaan alettiin myös päivittää opetussuunnitelmatyön ohjetta. Aiempi ohje koski lähes pelkästään tutkinto-ohjelmien opetussuunnitelmien laadintaa. Kuitenkin jatkuvassa oppimisessa yhtä lailla laaditaan opetussuunnitelmia erikoistumiskoulutuksille, korkeakouludiplomeille ja hankkeissa järjestetyille koulutuksille. Korkeakoulutasoisella ohjeella voidaan varmistaa jatkuvan oppimisen opetussuunnitelmien kysyntälähtöisyys ja ketteryys.

Yhtä lailla osaamisen tunnustamisen ohjetta voisi tarkastella jatkuvan oppimisen näkökulmasta. Osaamisen hyväksilukeminen ei Savoniassa ohjeen mukaan koske esim. avoimen amkin opiskelijoita lukuunottamatta polkuopiskelijoita. Työelämässä hankittu osaaminen on kuitenkin merkittävä osa jatkuvaa oppimista ja osaamisen tunnustamisesta keskustellaan juuri nyt valtakunnallisesti mm. pienten osaamiskokonaisuuksien (micro credentials) määrittelyn yhteydessä.

Mitä opettajan olisi hyvä oivaltaa pedagogiikasta?

15.9.2020 Aija Hietanen aloitti Savonian OpenEdu-ympäristössä työelämälle suunnatun verkkokurssin ”Työelämän digitaitoja”. Se on ollut non-stoppina tarjolla avoimessa amk:ssa ja mukana myös CampusOnline - ammattiliitto-yhteistyössä. Kurssille ilmoittautui syksyn aikana 95 osallistujaa.

Aija mietti etukäteen tosi paljon kohderyhmää: keitä kurssille mahtaa ilmoittautua? He voivat olla ketä vain, koska aihe on geneerinen. Hän teki useita lyhyitä opastusvideoita: tervetuloa kurssille, näin etenet kurssilla, näin käytät tätä tai tuota sähköistä työkalua. Näin hän on videoiden kautta opettajan äänenä läsnä koko opiskelijan opiskelumatkan ajan.

Aija on saanut kurssista hyvän palautteen, asteikolla 1 – 5 yhdentoista kysymyksen keskiarvo on 4,7. Erityisesti on kiitetty verkkotehtävien ja -harjoitusten edistäneen oppimista. Leenamaija Otala kirjoittaa Työn tuuli -julkaisussa 1/2019, että muistaminen ei ole pankki, vaan se on verstas. Siksi verkkokurssillakin tärkeämpää kuin pakata se täyteen sisältöä on aktivoida osallistujat tekemään. Näin varmistetaan oppiminen.

Savonian opettajien digimentorina Aija on nähnyt sellaisiakin tutkinto-opiskelijoille laadittuja Moodle-kursseja, joissa sisällöt ovat suurelta osin linkkejä toisten tekemiin aineistoihin. Sellaisia ei voi tarjota työelämästä tuleville jatkuville oppijoille. Ei varsinkaan silloin, kun kyseessä on myytävä koulutus, jolloin asiakas on ostanut nimenomaan kouluttajan asiantuntemusta. Erityisesti niissä kouluttajan äänen on oltava vahvasti aistittavissa, myös verkkokurssilla.

Asiakaslähtöisyys on myytävissä koulutuksissa kaiken ydin. Ei liene monta yritystä, jotka ovat valmiita maksamaan koulutuksesta, joka on rakennettu kärjistäen sanoen vaikkapa korkeakoulun tietojärjestelmänäkökulma edellä.

Mitä pitäisi tutkintokoulutuksessa pääosin opettaneen opettajan muuttaa pedagogiikassaan, kun hän alkaa opettaa työelämälle suunnatussa koulutuksessa? Mitä hänen tulisi huomata ajatella uusiksi? Koulutukseen osallistuvan näkökulman nostamista keskiöön ei ainakaan voi liiaksi korostaa.

Inhimillinen turvallisuus – ketään ei jätetä

1.1.2021 Savoniassa alkoi uusi nelivuotinen strategiakausi. Strategian keskeisiä lähtökohtia ovat kestävä kasvu ja inhimillinen turvallisuus (Human Security). Mitä inhimillinen turvallisuus tarkoittaa työelämälle suunnatulla verkkokurssilla?

Syksyllä 2020 JAMKissa ja Savoniassa kartoitettiin jatkuva oppimisen koulutuksiin osallistuvien ajatuksia ja kokemuksia opintojen alussa. Erityisesti haluttiin saada tietoa verkkoympäristössä toimimisesta. Noin viidesosan mielestä alku oli ollut hankala ja ahdistavakin joko sen takia että ei ollut aiempaa kokemusta verkossa opiskelemisesta tai ohjausta ei ollut saatavilla.

Inhimillisen turvallisuuden perusperiaatteita on, että ketään ei jätetä. Jos viidesosa kaipaa opintojen alkuun lisää tukea, jotain voisi parantaa. Ehkä pääosin tutkinto-opiskelijoita opettamaan tottunut opettaja ei ollut osannut tarpeeksi ottaa huomioon työelämästä tulevien heterogeenista verkko-opiskeluosaamista. Saavutettavuus on osa inhimillistä turvallisuutta. Kaikille on hyötyä siitä, että ohjeet tai Moodle-kurssit on rakennettu helposti hahmotettaviksi ja niissä käytetään selkeää ja ymmärrettävää kieltä.

Tulossa COL-hankkeessa: ideoita opettajalle työelämälle suunnatun verkkokurssin rakentamiseen

COL-hankkeessa olemme kuluneen talven aikana tarkastelleen edellä kuvattuja kolmea näkökulmaa - prosesseja, pedagogiikkaa ja inhimillistä turvallisuutta – erityisesti työelämälle suunnatun verkkokurssin näkökulmasta. Niiden pohjalta laadimme Savoniassa parhaillaan opettajille herättelevää pikaperehdytysaineistoa, jonka tavoitteena on auttaa huomaamaan, mitä jatkuvan oppimisen lisääntyminen saattaisi opettajien työhön tuoda.

Toivottavasti perehdytys auttaa rakentamaan parempia työelämäkohderyhmälle suunnattuja koulutuksia. Sekin on osa inhimillistä turvallisuutta, että opettajalla on rauhallinen ja varma olo kurssia rakentaessaan. Ketään ei jätetä vaan jeesataan uuden edessä.

Otamme perehdytysaineiston käyttöön vielä kevään aikana. Kokemuksista ja opettajien palautteista kuulet seuraavassa blogikirjoituksessamme. Sanottakoon vielä, että myös noihin alussa mainittuihin prosesseihin ja ohjeisiin on jo alettu saada muutosta ja jatkuvan oppimisen näkökulmaa.

Teksti: Marja Kopeli, Savonia-ammattikorkeakoulu

Jaa

Takaisin