17.12.2020

Muuttiko eAMK ammattikorkeakoulujen toimintaa?

Ammattikorkeakoulut lähtivät vuonna 2016 ottamaan yhteistä digiloikkaa ja käynnistivät eAMK-hankkeen suunnittelun. Hanke päättyi huhtikuussa 2020 ja nyt voimme alkaa tarkastella, mitä vaikutuksia hankkeella on ollut. Mitkä hankkeen päätulokset ovat, kuinka laajasti ne on otettu ammattikorkeakouluissa käyttöön ja kuinka suurta opiskelijajoukkoa ne koskettavat?

eAMK -hankkeen toimijat kaikissa ammattikorkeakouluissa arvioivat vuoden 2020 alussa kyselylomakkeen avulla, miten hankkeen tulokset olivat jalkautuneet omaan ammattikorkeakouluun ja mitä muutoksia oman ammattikorkeakoulun toiminnassa oli tapahtunut hankkeen ansiosta. Syntyneestä yhteenvedosta meidän oli tarkoitus olla kertomassa kevään 2020 ITK-päivillä ja syksyn IT-päivillä. COVID-19 pandemia päätti toisin ja tilaisuus toisensa jälkeen peruuntui. Esitysten sijaan päädyimme kirjoittamaan tämän blogin koontina hankkeesta.

eAMK –hankkeen merkittävimmiksi vaikutuksiksi ammattikorkeakouluille nousi opiskelijoiden verkko-opiskelumahdollisuuksien lisääntymisen ohella verkkototeutusten laadun sekä henkilöstön osaamisen kehittyminen. Tärkeänä asiana hankkeen toimijat noustivat esille myös verkostoitumisen; yhteistyön muiden ammattikorkeakoulujen kanssa todettiin lisääntyneen ja syventyneen. Ammattikorkeakoulujen toiminen kehittäjäyhteisönä on siis askeleen verran pitemmällä.

CampusOnline tuotti vuonna 2019 opintopisteitä 500 tutkinnon edestä

Kaikkien ammattikorkeakoulujen yhteinen CampusOnline.fi verkkosivusto avattiin syksyllä 2018. Palveluun kootaan lukukausittain verkko-opintotarjonta, josta opiskelijat voivat maksuttomasti valita itselleen sopivia verkko-opintoja muista ammattikorkeakouluista. Vuoden 2019 aikana CampusOnlinessa oli tarjolla yli 1300 opintojaksoa ja sen kautta suoritettiin 110 000 opintopistettä. Luku vastaa noin 500 tutkintoa. Tarjontaa löytyy kaikilta aloilta, AMK- sekä YAMK-tason opintoja, englanninkielisiä toteutuksia, nonstop -opintoja sekä useamman ammattikorkeakoulun yhteistoteutuksia.

”Opintojani on nopeuttanut opinnot CampusOnlinessa. Sitä kautta olen saanut kerättyä opintopisteitä sellaisista kursseista, jotka koen hyödyttävän minua tulevaisuudessa niin opinnoissa kuin työelämässäkin”, kertoo Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelija ja CampusOnline opiskelijalähettiläs Marjo Telkkälä.

CampusOnline tuotti vuonna 2019 suurimman osan ammattikorkeakoulujen yhteistyössä tuottamista opintopisteistä (n. 74%) ja samalla näiden opintopisteiden määrä on moninkertaistunut. Opintojaksojen tuottaminen ja opiskelu tapahtuvat eri ammattikorkeakouluissa, mutta toiminta hyödyttää kaikkia. CampusOnline on jatkanut edelleen kasvuaan, kevään ja kesän 2020 aikana portaalissa on suoritettu jo 100 000 opintopistettä. Pelkästään kesän 2020 aikana opintoja suoritti lähes 18 000 opiskelijaa eli n. 14 % AMK-opiskelijoista. Opiskelijapalaute CampusOnlinesta on ollut erittäin myönteistä.

CampusOnline yhteyshenkilöt.jpg
Ammattikorkeakoulujen CampusOnline yhteyshenkilöt Helsingissä 28.8.2019. Kuva: Helmi Yli-Knuuttila

Digipedagogiikka sai uutta sykettä

Digipedagogisen osaamisen kehittäminen nousi eAMKissa yhdeksi keskeiseksi toiminnaksi. Vuonna 2017 julkaistut verkkototeutusten laatukriteerit ovat käytössä kaikissa ammattikorkeakouluissa uusien opintojaksojen suunnittelussa ja olemassa olevien kehittämisessä. Osa ammattikorkeakouluista arvioi toteutuksia järjestelmällisesti hyödyntäen kriteereitä, osassa korkeakouluista arviointi perustuu lähinnä itsearviointiin.

”Osana laadun omavalvontaa, opettajien itsearviointityökaluna, verkkototeutusten suunnittelun ja arvioinnin tukena, digipedavalmennuksessa”, kerrotaan ammattikorkeakoulun toimintaraportissa laatukriteerien hyödyntämisestä.

eAMK järjesti CampusOnlinessa opintoja tarjoaville opettajille valtakunnallista Laadukas verkkototeutus -valmennusohjelmaa, joka pohjautui laatukriteereihin. Valmennusohjelmaan osallistui yhteensä 160 opettajaa ja suuri määrä halukkaita jouduttiin jättämään ulkopuolelle rajallisten resurssien vuoksi. Rinnalle syntyi 18 ammattikorkeakoulussa omaa digipedagogista valmennusta, joihin osallistui yli 750 opettajaa. Valtaosa (yli 80 %) ammattikorkeakouluista oli hyödyntänyt valtakunnallisen valmennuksen runkoa ja materiaaleja myös omassa valmennuksessaan.

Muuttiko eamk ammattikorkeakoulujen kuva 1.jpg
Laadukas verkkototeutus -valmennuspäivä Turussa 17.4.2018. Kuva: Rika Nakamura

Ammattikorkeakouluissa on ollut opettajille tarjolla digipedagogista tukea jo pitkään. Toiminta on ollut eri AMKeissa eri tavoin organisoitua ja digipedagogista tukea antavat asiantuntijat toimivat erilaisilla nimikkeillä. eAMKin koettiin tuoneen tähän toimintaan uutta virtaa ja ammattikorkeakoulujen sisäinen kehittäminen ja keskustelu sai eAMKin kautta laajemman kontekstin. Digipedagogiikan asiantuntijoille järjestettiin hankkeessa useita tapaamisia sekä verkossa että F2F. Lisäksi heille oli tarjolla Cross-expertise mentoring –ohjelma (DigiCEM), johon osallistui 20 asiantuntijaa.

Yhteiset alkusävelet oppimisanalytiikan kehittämiseen

eAMKin startatessa 2017 oppimisanalytiikka oli verrattain uusi asia. Sen kehittäminen alkoi hankkeessa laajalla perehtymis- ja kartoitusvaiheella, johon oman mausteensa toi EU:n tietosuoja-asetuksen (GDPR) voimaantulo 2018. Työ eAMKissa koostui tutkimuksiin perehtymisestä, erilaisista kartoituksista liittyen sekä ohjelmistoihin ja niiden mahdollisuuksiin että opettajien, opiskelijoiden ja ohjaushenkilöstön kokemuksiin ja näkemyksiin oppimisanalytiikasta. Lisäksi hankkeessa testattiin ja kokeiltiin oppimisanalytiikkaa käytännössä. Kehittämistyön ja kartoitusten pohjalta hankkeessa rakennettiin oppimisanalytiikan perusteet cMOOC -opintojakso, jolle hankkeen aikana osallistui n. 500 henkilöä. eAMKin päättyessä opintojakso siirtyi APOA -hankkeen ylläpitämäksi.

Opiskelijoiden digistarttipaketti levisi valtaosaan ammattikorkeakouluista

Opintojen alussa opiskelijat joutuvat ottamaan haltuun ison joukon sähköisiä järjestelmiä. Tätä opintojen alkuvaihetta sujuvoittamaan hankkeessa rakennettiin opiskelijoille suunnattuja digistarttipaketteja, jotka auttavat opiskelijoita ottamaan käyttöön korkeakouluopiskelussa tarvittavia verkkotyökaluja ja menettelyjä. Hankkeen viisi pilottia laajenivat jo hankkeen aikana uusiin ammattikorkeakouluihin ja vuoden 2019 lopussa digistarttipaketti oli käytössä 12 ammattikorkeakoulussa ja yli 8 000 opiskelijaa oli jo sitä hyödyntänyt. Starttipakettien kehittäminen ja laajentuminen uusiin ammattikorkeakouluihin on jatkunut edelleen vuoden 2020 aikana. Digistarttipaketit ovat ammattikorkeakoulukohtaisia, mutta toimintamalli on yhteinen ja hyväksi havaittu myös kootun opiskelijapalautteen perusteella.

”Tällainen starttipaketti on todella hyödyllinen ennen opintojen alkua. Varmaan monta kertaa tulee palattua vielä paketin sisältöön”, iloitsee anonyymisti palautetta antanut opiskelija.

Yhteiseltä digiohjauspolulta amk-kohtaiseen kehittämiseen

Opetuksen digitalisoituminen ja oppimisympäristöjen monimuotoistuminen edellyttävät saavutettavaa ja laadukasta digiohjausta. Hankkeessa luotiin digiohjaukseen yhteiset laatukriteerit, jotka valmistuivat aivan hankkeen lopussa. Digiohjaukseen tuotettiin lisäksi ohjaajien ja opiskelijoiden käyttöön erilaista materiaalia. Digiohjauspolku sisältää kuvia, tekstejä ja videoita opintoihin liittyvistä asioista. Digiohjauksen sovelluskokeilujen kautta jaettiin tietoa eri sovellusten käyttötavoista sekä rohkaistiin ohjaajia eri työtapojen ja välineiden käyttöön ohjauksessa. Digiohjauspolkua ja sen materiaaleja hyödynsi hankkeen päättyessä 9 ammattikorkeakoulua.

Muuttiko eamk digiohjaus.jpg
Digiohjauksen laatukriteereitä suunnittelemassa Hämeenlinnassa 27.11.2019. Kuva: Paula Tyrväinen

eAMKin yhteisessä kehittämisessä havaittiin nopeasti, että ammattikorkeakoulut ovat eri vaiheissa digiohjauksen kehittämisessä. Yhteisen työskentelyn rinnalle eri ammattikorkeakouluissa käynnistyikin omia sisäisiä kehittämisprosesseja, joissa tarkasteltiin ja päivitettiin mm. ohjaussuunnitelmia.

”Olemme aloittaneet digipedamentoritoiminnan. Päivitimme ohjaussuunnitelman ja siihen liittyvän digitaalisuuden näkökulman. Laatukriteerit ovat tuoneet ryhtiä valmennukseen ja kehikon verkkototeutusten arviointiin ja kehittämiseen. Osallistujien osaaminen on kehittynyt ja he ovat verkostoituneet amkien tekijöiden kanssa. Ylimääräinen ruiske myös amkin sisäiseen kehittämiseen oman amkin toimijoiden kanssa”, ammattikorkeakoulun toimijat kertovat eAMKin mukanaan tuomista muutoksista omaan ammattikorkeakouluun.

Toimiva työelämäyhteistyö oppimisen ekosysteemeissä

eAMK –hankkeen nimessä on jatke oppimisen uusi ekosysteemi. Hankkeen toimijoiden kesken oppimisen ekosysteemi -käsitteen määriteltiin tarkoittavan toimijoiden välisiä dynaamisia kokonaisuuksia, jotka edistävät työelämän käytänteiden ja opiskelijan kehittymistä. Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos selvitti hankkeessa mitä työelämälähtöiset oppimisen ekosysteemit voisivat olla, millaisia piirteitä niistä tunnistetaan ja miten ne toimivat. Lisäksi laajan haastatteluaineiston avulla selvitettiin, mistä koostuvat hyväksi koetut työelämäläheiset käytännöt ammattikorkeakouluissa. Kuvaavaa näille käytännöille oli opiskelijoiden sekä opettajien yhdessä työskentely työelämästä lähtöisin olevassa tehtävässä tai toimeksiannossa.

Muuttiko eamk ekosysteemi.jpg
Oppimisen ekosysteemi -käsitteen määrittelyä työpajassa Helsingissä 7.11.2018. Kuva: Paula Tyrväinen

Opetusalan ammattijärjestön kanssa yhteistyössä kootun kyselyaineiston mukaan opettajat kokivat työelämäyhteistyön lisääntyneen viimeisen viiden vuoden aikana ja viidennes koki tämän työn kuormittavana. Korkeakoulun ja työelämän erilaiset toimintakulttuurit ja -tavat sekä aikaan liittyvät resurssit lisäsivät kuormittumista. Toisaalta työelämäyhteistyö mahdollistaa uuden oppimista ja oman osaamisen sekä opetuksen kehittämisen. Samoin se antoi opettajalle mahdollisuuden päivittää tietojensa ajankohtaisuutta ja -tasaisuutta alansa työelämästä sekä luoda ja ylläpitää verkostojaan työelämän kanssa.

Tulevaisuuden osaamistarpeisiin vastaaminen edellyttää ammattikorkeakouluilta vahvaa työelämäläheisyyttä ja sen jatkuvaa kehittämistä. Hankkeessa koottiin materiaalia työelämän osaamistarpeiden ennakointiin ja tunnistamiseen. Kokeilevan kehittämisen avulla luotiin uudenlaisia toimintatapoja opinnollistaa työtä sekä kokeiltiin digitaalista joukkoistamista, jossa rajattuun tehtävään haettiin ratkaisuja suurelta osallistujajoukolta digivälineitä hyödyntäen.

Digitalisaatio haastaa kehittämään myös uudenlaisia mentoroinnin toimintatapoja, jotka soveltuvat korkeakoulutuksen ja työelämän yhdyspinnoille. Mentoroinnin kehittämistä ammattikorkeakouluissa ja työelämässä tuettiin kehittämällä digimentoroinnin toimintatapoja sekä digimentoroinnin laatukriteerit. Työkalut on otettu käyttöön viidessä mentorointia aktiivisesti kehittävässä ammattikorkeakoulussa.

eAMKista eteenpäin

Tätä blogia kirjoitettaessa hankkeen päättymisestä on kulunut jo yli puoli vuotta. eAMKin asiat alkavat tuntua kaukaisilta – niin kuin elämä ennen koronaa. Pikainen vilkaus eamk.fi Google-analytiikkaan kuitenkin paljastaa, että tuloksia edelleen hyödynnetään eivätkä kaikki asiat ole vanhentumaan heti pölyn laskeuduttua päätösjuhlista. Viimeisen kolmen kuukauden aikana eamkin sivustolla on vierailtu lähes 7 000 kertaa. Yleisin vierailun syy löytyy verkkototeutusten sekä digiohjauksen laatukriteereistä niin suomeksi kuin englanniksi. Myös Digipölytys-blogissa ja digipedagogiikan valmennusohjelman sivuilla vieraillaan ahkerasti. Työ näiden asioiden parissa näyttää siis edelleen jatkuvan – ja hyvä niin!

CampusOnline jatkaa vielä toimintaansa, mutta ristiinopiskelun lisääntymisen haasteena on edelleen siihen liittyvä käsityö. Sekä tarjonnan syöttämiseen, ilmoittautumiseen että opintosuoritusten siirtymiseen liittyy vielä runsaasti manuaalista työtä. Edistysaskelia tähän on tulossa, kun rakenteilla oleva valtakunnallinen palveluväyläratkaisu tulee ensi vuoden aikana käyttöön ja tieto alkaa sen myötä liikkua automaattisesti korkeakoulujen välillä. Korkeakoulujen yhteinen Digivisio2030 -hanke tulee jatkamaan ja laajentamaan eAMKissa alkanutta työtä digipedagogiikan, ohjauksen sekä yhteisen opintotarjonnan saralla nostaen oppijan ja oppijan OmaDatan keskiöön.

eAMK –hanketta voi pitää perustellusti varsin onnistuneena hankkeena. Tuloksia syntyi ja ne jalkautuivat laajasti ammattikorkeakouluihin. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen aloite sekä taustatuki hankkeelle loivat hyvän pohjan yhteiselle kehittämiselle, johon yksittäisten ammattikorkeakoulujen sekä toimijoiden oli sittemmin helppo sitoutua. Yhteisen työn tulokset ovat nähtävissä ja jatkavat elämäänsä myös hankkeen päättymisen jälkeen.

Teksti: Paula Tyrväinen ja Rika Nakamura, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätietoja

Lisätietoja hankkeen tuloksista löytyy eamk.fi sivustolta, jota hyödynnettiin myös tämäm blogin kirjoittamisessa. Hankkeessa syntyneitä materiaaleja voi käyttää myös avointen oppimateriaalien palvelun kautta.  

Jaa

Takaisin