13.5.2020

Läsnäoloa, luottamusta ja dialogia digisti – Digitaalinen Learning Cafe eMentorointikoulutuksessa

Mitä asioita ammattikorkeakouluopiskelijat nostivat esille digitaalisesta läsnäolosta, luottamuksesta ja dialogista? Miten Learning Cafe toteutettiin digitaalisesti kahden ammattikorkeakoulun yhteisessä eMentorointikoulutuksessa? Tässä kirjoituksessa vedämme yhteen teematyöskentelyn tuloksia ja kuvaamme virtuaalisen Learning Cafen toimintamallia.

eMentori: ”Suurena haasteena onkin se, kuinka välittää tunteen, että on aidosti läsnä eikä vain paikalla ruudun takana.

Kohtaamisen pedagogiikka on kiinnostanut meitä erilaisissa työyhteyksissä läpi elämän. Se on herättänyt halun myös tarkastella ja tutkia tilanteita, joissa kohtaamista tapahtuu. Mitä on aito kohtaaminen ja tapahtuuko sitä verkossa? Voiko etäisyys kadota virtuaalisessa vuorovaikutuksessa? Olemme pohtineet myös sitä, onko tarpeen ylipäätään verrata lähivuorovaikutusta ja digivuorovaikutusta? Vai onko kyse omilla ehdoillaan toimivista, erilaisista vuorovaikutuksista ja ilmiöistä, joita kannattaa lähteä aina tilannekohtaisesti rakentamaan niiden omista vahvuuksista ja erityispiirteistä käsin. Miten toimia niin, että teknologia ei kapeuta ja ohenna dialogia ja edistä monologia vaan sulautuu luontevasti kohtaamisen maisemaan? Tänä päivänä nostetaan dialogiloikka digiloikan kumppaniksi yhteiskunnallisesta päätöksenteosta (Sitra 2017) alkaen. Osaamisen kehittäminen digivälinein, myös mentoroinnissa, voi tukea dialogiosaamisen kartuttamista digitaalisissa toimintaympäristöissämme.

Mistä idea?

Learning Cafe -menetelmää käytetään paljon yhteisessä ideoinnissa ja tiedonrakentamisessa, mutta virtuaalisena toteutuksena se on vielä vieraampi. Tiittasen ja Soren (2018) artikkeli Learning Cafen toteutuksesta verkko-opinnoissa inspiroi meitä kouluttajia soveltamaan toimintatapaa eMentorointikoulutukseen. Alanen ja Nurmi (2010) kertovat kokeilustaan, jossa Learning Cafe -pöydät toteutettiin viikon pituisina eriaikaisina verkkotyöskentelyjaksoina. He nostavat esille myös päivänmittaisen verkossa työskentelyn mallin. Meillä puolestaan oli kyseessä kolme tuntia kestänyt reaaliaikainen webinaarityöskentely osana koulutuskokonaisuutta. Opiskelijat olivat toimineet eMentoreina ja eAktoreina verkossa tapahtuneessa mentorointiharjoittelussa. Heillä oli omakohtaista kokemusta läsnäolosta, luottamuksesta ja dialogista digimentorointiprosessissa mm. Skypessä, Google Hangoutsissa ja Discordissa. (ks. tarkemmin eRyhmämentoroinnin toimintamallista eAMK-sivustolla: Kokeilualustana eMentorointikoulutus).

Miten digitaalinen Learning Cafe toteutettiin?

Digitaalinen Learning Cafe toteutettiin huhtikuussa 2019 kolmen tunnin mittaisena webinaarina. Tavoitteena oli, että opiskelija syventää osaamistaan, joka tukee läsnäoloa ja luottamuksellista vuorovaikutusta virtuaalitiimissä. Kahden ammattikorkeakoulun yhteistoteutuksessa osallistujat olivat Kajaanin ammattikorkeakoulusta ja Centria-ammattikorkeakoulusta. Webinaariin osallistui 12 opiskelijaa ja kolme ohjaajaa. KAMKin Moodleen, jossa oli eMentorointikoulutuksen ”kotipesä”, luotiin Learning Cafelle koontisivu, josta löytyivät työskentelyohjeet ja linkit kaikkiin dokumentointivälineisiin (Padlet-seinät) ja etäkokoushuoneisiin (Skype). Kouluttajilta työskentely vaati ennakkovalmisteluja, joihin kuuluivat työskentelyn aikataulutus, ryhmäjako, Padlet-seinien luonti teemoittain sekä virikemateriaalin ja kysymysten vienti niihin sekä Skype-kokoustilojen luonti. Yhteensä tarvittiin neljä Skype-istuntoa (kolmelle teemalle omansa ja lisäksi koulutuksen yhteinen Skype-istunto).

Opiskelijoiden tuli flipped learning -tyyppisesti valmistautua digitaaliseen Learning Cafe - työskentelyyn perehtymällä teemoja käsittelevään etukäteismateriaaliin. Jokaisen tuli lisäksi miettiä yksi kysymys, jonka hän toi mukanaan työskentelyyn.

Kuinka tehtävä rakennettiin ja ohjeistettiin?

Learning Cafen teemoina olivat 1) Läsnäoloa digisti, 2) Luottamusta digisti ja 3) Dialogia digisti. Jokaista teemaa käsiteltiin omassa ”digipöydässään” eli kullekin teemalle luodun Skype-istunnon ja Padlet-seinän avulla. Pienryhmät A, B ja C vaihtoivat pöytiä ja pohtivat kutakin teemaa (1–3) 20 minuuttia. Digipöydässä oli puheenjohtaja-sihteerinä ohjaaja, joka pysyi pöydässä koko kierroksen ajan. Puheenjohtajan tehtävänä on lyhyesti esitellä aihe sisään tulleelle pienryhmälle, osallistua ideointiin ja koota ajatuksia.

Kun puheenjohtaja oli esitellyt pöydän teeman, pienryhmä alkoi pohtia ja ideoida aihettaan. Kukin piti mielessään myös oman ennakkokysymyksensä ja haki siihen toisten kanssa vastauksia ja näkökulmia. Toisena ja kolmantena kunkin teeman äärelle tulleet ryhmät tutustuivat ensin aikaisempien ryhmien tuotoksiin. Webinaarin lopuksi kaikki pienryhmät palasivat yhteiseen Skype-istuntoon ja tehtävät koottiin. Puheenjohtajat nostivat kustakin pöydästä kolme pääideaa tai -ajatusta esille. Niistä käytiin kokoavaa keskustelua, jossa pohdittiin myös sitä, miten osallistujat löysivät koulutuspäivään mukanaan tuomaansa kysymykseen vastauksia tai minkälaisia uusia kysymyksiä heräsi.

Opiskelijat ohjeistettiin tehtävään seuraavasti:

imagefvyyn.png

  1. Katso, mihin ryhmään (A/B/C) kuulut, noudatat sen ryhmän aikataulua.
  2. Kirjaudu aikataulun mukaisesti kunkin teeman Skype-istuntoon ja Padlet-seinälle.
  3. Kunkin teeman ohjaaja toimii puheenjohtajana ja tarvittaessa kirjurina. Pidä keskustelussa mielessäsi myös ennakkokysymyksesi ja hae siihen toisten kanssa vastauksia ja näkökulmia. Kirjoita omat kommenttisi Padletiin ja näin rakenna muiden ryhmäläisten kanssa yhteistä kokonaisuutta.
  4. Kun teemaryhmän aika (20 min.) päättyy, siirry seuraavaan aikataulun mukaisen teeman Skypeen ja Padletiin.
  5. Toimi näin, kunnes olet ollut mukana kolmessa eri teemapöydässä.
  6. Kirjaudu sen jälkeen koulutuksen yhteiseen Skypeen, jossa käydään läpi Learning Cafen tuotoksia.

imagewsm32j.png

Minkälaisia tuloksia teemapohdinnoista syntyi?

Seuraavassa on koottu pääkohtia ja -huomioita Padlet-seinille kirjattujen sisältöjen pohjalta teemakohtaisesti.

1. Läsnäoloa digisti

Ensimmäinen tehtävä Läsnäoloa digisti -pöydässä oli keskustella etukäteismateriaalin ja Padlet-seinällä olevan virikemateriaalin pohjalta siitä, miten läsnäolo syntyy virtuaalitapaamisessa. Teemaa pohjustettiin kognitiivisen, opetuksellisen ja sosiaalisen läsnäolon (Garrison & Anderson 2003) ulottuvuuksilla virtuaaliympäristössä.

Toisena tehtävänä ryhmille tässä pöydässä oli ideoida, miten läsnäolon kokemuksen syntymistä tuetaan digimentorointiprosessissa. Kolmantena tehtävänä oli tiivistää edellä keskustelussa nousseet ideat kolmeen ohjeeseen läsnäolevasta digimentoroinnista. Ohjeistuksissa korostuivat koko ryhmän keskinäinen herkkä kuunteleminen ja aktiivinen osallistuminen. Mentorilla/mentoreilla tai ryhmän vastuuhenkilöllä on keskeinen tehtävä osallistamisessa ja huolehtimisessa siitä, että kaikki tulevat kuulluiksi. Kuunteleminen on arvostavaa kohtaamista, jossa lisä- ja tarkentavin kysymyksin osoitetaan kuunnelleensa ja olevansa kiinnostunut toisten sanomimisista. Läsnäoloa vahvistavat myös rohkea heittäytyminen ja luontevuus keskustelussa. Ryhmissä keskusteltiin myös siitä, tarvitaanko läsnäolon kokemiseksi välttämättä videoyhteyttä. Laadukas ääni, toimivat välineet ja verkkoyhteys sekä häiriötekijöiden minimointi tukevat keskittymistä.

2. Luottamusta digisti

Luottamusta digisti -pöydässä oli tehtävänä keskustella luottamuksen tunnuspiirteistä ennakkomateriaalin ja Padlet-seinän virikemateriaalin (esim. herätekuva ja herätelause) avulla. Herätelauseena oli edellisen eMentorointikoulutuksen erään eMentorin välittämä ryhmän kokemus: ”Huomasimme, ettei verkko keskustelun välissä ole este luottamuksen syntymiselle”. Ryhmiä pyydettiin ideoimaan erilaisia tapoja, jotka tukevat luottamuksen syntymistä digimentorointiprosessissa ja tiivistämään ne kolmeen ohjeeseen.

Ohjeissa korostui sopimus keskustelujen luottamuksellisuudesta. Sitä seuraa toisia kunnioittavan ja luontevan keskustelun merkitys luottamuksen syntymisessä. Toisista välittämistä voi osoittaa esimerkiksi arjen ajankohtaisia kuulumisia jakamalla. Toisaalta korostettiin asiassa pysymisen ja aiheen rajauksen merkitystä luottamuksen rakentumisessa: ”Kun on yhteinen tarve ja halu jonkin asian selvittämiseen ja orientoidutaan tehtäväsuuntautuneesti, niin ehkä sekin edistää luottamuksen syntymistä”. Joka tapauksessa henkilökohtaisten asioiden ja omien kokemusten jakamisen koettiin lisäävän luottamusta ryhmässä. Siksi on tärkeää, että mentorointiryhmässä jokainen on oma persoonansa ja toimii omana itsenään. Yhteisten asioiden jakaminen ja yhteisen kokemuksen etsiminen vahvistavat luottamusta. Jokainen voi tuoda oman kysymyksensä käsittelyyn ja ratkaisuja etsitään yhdessä. Myös osallistujien valmistautuminen etukäteen tukee luottamuksellista digimentorointia. Joustava toiminta reaaliaikaisessa virtuaalitapaamisessa vähentää virallisen kokouksen tunnetta. Keskinäinen tukeminen mahdollisissa teknisissä ongelmissa luo osaltaan luottamusta. Nopea reagointi eriaikaisessa virtuaaliviestinnässä kertoo siitä, että viesti koetaan tärkeäksi.

3. Dialogia digisti

Dialogia digisti -pöydässä oli tehtävänä pohtia virtuaalisen dialogin piirteitä ennakkomateriaalin ja Padletin seinämateriaalin avulla. Herätemateriaaleina toimivat dialogin ja tavanomaisen keskustelun tai monologin eroja hahmottelevat materiaalit (esim. Kupias & Salo 2014, 165). Toisena tehtävänä oli kirjata seinälle ideariihimäisesti ajatuksia sitä, miten tuetaan dialogia verkossa. Lopuksi ryhmän tuli tiivistää yhteinen ajattelunsa kolmeen digidialogin tukemiseen liittyvään ohjeeseen.

Ryhmien luomissa ohjeissa korostui muun muassa se, että mentoriryhmän moninaisuus ruokkii uusia näkökulmia ja vahvistaa dialogia myös digitaalisessa mentoroinnissa. Tärkeänä pidettiin jokaisen osallistujan valmistautumista etukäteen sekä riittävän helppokäyttöisiä digivälineitä. Erityisen tärkeänä digidialogin kannalta pidettiin sitä, että jokaiselle annetaan vuorollaan puheenvuoro, kysytään toisten mielipiteitä erityisesti hiljaisimpien osallistujien osalta, jaetaan omia ajatuksia ja varmistetaan yhteisymmärrys lisäkysymysten avulla. Chatin käyttöä pidettiin hyvänä lisänä videovälitteiseen keskusteluun: käyttämällä chattia ei keskeytetä puhujaa, chatin avulla kuka tahansa voi nostaa asioita esiin ja se lisää keskustelua sekä dialogin mahdollisuutta.

Lopuksi

Digitaalinen Learning Cafe, jonka pöydissä pohdittiin läsnäoloa, luottamusta ja dialogia, toimi oman kokemuksemme ja opiskelijoiden palautteen mukaan vaivattomasti.

Toteuttamamme digitaalinen Learning Cafe sitoo enemmän opettajaresursseja kuin kasvokkain toteutettava harjoitus. Tämä siksi, että pöydissä on hyvä olla ryhmien ulkopuolinen puheenjohtaja-sihteeri hoitamassa tekniikkaa ja tarvittaessa kirjaamista, jotta ryhmäläisten resurssit vapautuvat ideointiin ja keskusteluun. Ryhmien työskentelyyn ja vaihtoihin kannattaa myöskin varata riittävästi aikaa, jotta ajatusten vaihtoa ja kypsyttelyä ei tarvitsisi missään vaiheessa kiirehtiä.

Yksityiskohtainen yhteissuunnittelu etukäteen, opiskelijoiden selkeä ohjeistus, herätemateriaalit ja tiivistystä edellyttävät keskustelutehtävät pöydissä tukivat työtavan mielekästä toteuttamista. Etukäteistehtävä orientoi opiskelijoita työskentelyyn. Yhteinen koonti nosti esiin näkökulmien rikkautta ja toisaalta auttoi tunnistamaan ryhmien yhteisiä löytöjä. Moodle, Skype ja Padlet muodostivat toimivan virtuaalisen työtilan. Kolmetuntisessa työskentelyssä tunnistettiin vihjeitä digitaalisen läsnäolon, luottamuksen ja dialogin vahvistamiseen mentoroinnissa ja ohjauksessa. Samalla jaettiin kokemus omanlaisestaan kohtaamisesta, jolla on paikkansa digitalisoituvissa oppimis- ja toimintaympäristöissä.

Teksti ja kuvat: Irja Leppisaari, Centria-ammattikorkeakoulu ja Tuula Rajander, Kajaanin ammattikorkeakoulu
Kuvituskuva: © fizkes - stock.adobe.com

Lähteet

Alanen, J. & Nurmi, M. 2010. eLearning Cafe – eOpen verkkotyökalu. Tampereen ammattikorkeakoulu. Haettu 13.3.220: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010052410285.

Garrison, D. R. & Anderson, T. 2003. E-learning in the 21st century. New York: Taylor & Francis.

Kupias, P. & Salo, M. 2014. Mentorointi 4.0. Helsinki: Talentum.

Leppisaari, I. 2017. Opiskelijoiden kokemuksia onnistuvaan eRyhmämentorointiin liittyvistä tekijöistä eMentorointikoulutuksessa. Teoksessa S. Ala-Tommola ym. (toim.). Jokainen opiskelija ansaitsee eMentorin! - eMentoroinnin kehittäminen ammattikorkeakouluopintojen ja työelämän rajapinnassa. Kajaanin ammattikorkeakoulun julkaisusarja B 78 / 2017, 100-127. Haettu 12.3.2020: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017121821735.

Sitra 2017. Tieto päätöksenteossa. Kohti dialogiloikkaa. Haettu 12.3.2020: https://media.sitra.fi/2017/09/11103247/Tieto-paatoksenteossa.pdf.

Tiittanen, H. & Sore, S. 2018. Learning Cafen toteutus verkko-opinnoissa. Haettu 16.3.2020:
https://www.lamkpub.fi/2018/02/28/learning-cafen-toteutus-verkko-opinnoissa/.

Jaa

Takaisin