2.5.2019

Joukkoistettu tulevaisuustyöskentely OPSin osaamisiin

Tekstin esittelykuva

Jyväskylän ammattikorkeakoulussa (JAMK) tehtiin eAMK-hankkeen pilottina joukkoistettu työelämän, alumnien ja opiskelijoiden tulevaisuustyöskentely, jonka tuloksia hyödynnettiin JAMKin opetussuunnitelmatyössä.

Tavoitteena oli löytää sopivan vuorovaikutteinen joukkoistamistyökalu, jonka avulla systematisoidaan työelämän kanssa käytävää osaamistarpeiden ennakointityötä. Tässä blogikirjoituksessa kuvaan joukkoistamisen prosessia.

Osaamistarpeiden ennakointi OPS-työssä 

Tärkeä osa onnistuneen Opetussuunnitelman rakentamista on työelämän tulevien osaamistarpeiden ennakointi ja tunnistaminen. Koulutuksen tuottaman osaamisen määrittelyssä hyödynnettiin olemassa olevaa ennakointitietoa, raportteja, määräaikaisarviointeja sekä asiantuntijoille kertynyttä työelämätietoutta. Syntynyttä osaamismatriisia haluttiin rikastuttaa ja testata tulevaisuustyöskentelyssä, johon osallistuisi mahdollisimman kattava joukko työelämätahoja, yhteistyökumppaneita sekä JAMKin alumneja, opiskelijoita ja henkilöstöä. Tätä varten tuli löytää työskentelymuoto, joka olisi kevyt, mutta mahdollistaisi vuorovaikutteisen joukkoistamisen.  

Kuvio 1. Ennakointi osana JAMKin OPS-prosessia. 

Joukkoistamisen vaihtoehtojen kartoitus

Kartoituksessa etsittiin työkalua, jonka avulla tavoitettaisiin suurempia joukkoja siten, että osallistujat voisivat vastatessaan nähdä myös muiden osallistujien vastauksia ja siten voisivat jalostaa omaa ajattelua tulevaisuuden osaamistarpeista. Vaikuttaa siltä, ettei tämän kaltaista systemaattista joukkoistamista ole ennen kokeiltu AMKien OPS-suunnittelussa. Muutamissa AMKeissa ollaan kokeilemassa tekoälyä hyödyntäviä palveluita, kuten Future Platform tai HeadAI, jotka auttavat muodostamaan kokonaiskuvaa tulevaisuuden toimintaympäristöstä tekoälyn peratessa olemassa olevaa ennakointitietoa nopeasti ja kattavasti. Tämä ei kuitenkaan poista tiedon analysointiin tarvittavaa osallistamisen haastetta – työelämän edustajia on vaikea saada mukaan raskaaseen ja kankeaan prosessiin.

Mahdollisten työkalujen vertailua:

  • Answergarden on helppokäyttöinen ja visuaalinen palvelu, joka mahdollistaa muiden osallistujien vastausten näkemisen reaaliaikaisesti. Hyvin suppea ja sikäli yksinkertainen käyttää: yksi kysymys, jonka lyhyet vastaukset kertyvät sanapilveen. Useampi sama vastaus kasvattaa sanapilven sanojen kokoa, jolloin vastauskokonaisuus kasvaa visuaalisena näkymänä. Mentimeter on saman tyyppinen sanapilvipalvelu, mutta siinä muiden osallistujien vastausten näkeminen ei onnistu reaaliaikaisesti.
  • Flinga mahdollistaa yhteisöllisen työskentelyn, keskustelun ja muistiinpanot. Se on helppokäyttöinen eikä vaadi kirjautumista. Sopii hyvin rajatulle osallistujamäärälle kohtalaisen suppeiden teemojen mietintään. Vaatii aktiivista moderointia.
  • Tricider on helppokäyttöinen palvelu, johon voidaan kerätä ehdotuksia suureltakin joukolta. Osallistujat voivat kommentoida ja äänestää toistensa vastauksia, joten palvelu on vuorovaikutteinen ja sopii hyvin ideointiin. Näkymä käy nopeasti sekavaksi ideoiden määrän kasvaessa.
  • Socrative on työkalu, jonka avulla on mahdollista toteuttaa nopeasti ja helposti erilaisia kyselyitä, mielipidekartoituksia ja pistareita. Sopii hyvin luokkahuonemaiseen työskentelyyn.
  • Tulevaisuusvaliokunnan tilaama Radikaalit teknologiat (https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/julkaisut/Documents/tuvj_1%2B2018.pdf) tehtiin joukkoistamalla hyödyntäen sosiaalista mediaa (Facebook).
  • eAMK-hankkeen Työelämäyhteistyö-teeman sivustolle on koottu tietoa joukkoistamisen välineistä sekä osaamistarpeiden ennakointitietoa tuottavia tahoja: https://www.eamk.fi/fi/tyoelamayhteistyo/tulevaisuuden-osaamistarpeet/

Joukkoistamisen kokeilu valitulla menetelmällä

JAMKin OPS-uudistuksen joukkoistettu tulevaisuuden osaamistarpeiden määrittely toteutettiin eAMK-hankkeen pilottina 7.-29.3.2019. Joukkoistaminen tehtiin Answergarden-työkalulla, koska palvelu on helppokäyttöinen ja visuaalinen. Palvelu mahdollistaa tavallaan osallistujien vuorovaikutuksen, sillä vastaajien on mahdollista nähdä muiden kirjoittamat vastaukset reaaliaikaisesti.

Oleellista oli löytää oikea kysymys, jolla sanapilvi rakentuisi mahdollisimman informatiivisesti ja olisi siten hyödynnettävissä koulutuksen suunnittelussa. Lisäksi osallistujien houkuttelemiseksi mukaan olisi vastaaminen tehtävä helpoksi. Sanapilvipalvelu upotettiin verkkosivupohjalle, jolloin pystyttiin tekemään samalle sivulle osallistujille lyhyt ohjeistus. Lisäksi sivulle oli mahdollista lisätä linkki avoimen vastauksen ruutuun, jossa halutessaan sai perustella omaa vastausta.

Kysymykseksi valikoitui: Minkälaista osaamista AMK-tutkinnon suorittanut tarvitsee vuonna 2025? Osallistujia pyydettiin määrittelemään 3 tärkeintä osaamista. Samalla kysymyksellä tehtiin neljä erillistä sanapilveä, suunnaten henkilöstölle, opiskelijoille, alumneille ja yhteistyökumppaneille omat vastausalustat, jotta pystyttäisiin vertailemaan eri ryhmien tuotoksia.

Kuvio 2. Kuvakaappaus tiedonkeruusivultaKuvio 2. Kuvakaappaus tiedonkeruusivulta.

Joukkoistamisen kokeilu onnistui

Katso kanssamme tulevaisuuteen –viestit (kuvio 2) lähetettiin sähköpostitse uutiskirjeenä yhteistyökumppaneille, LinkedIn-verkostoon sekä intran uutisena henkilöstölle ja opiskelijoille. Viesti levisi myös somekanavien yritysverkostoissa. Sanapilvien rakentamiseen osallistui kaikkiaan 525 vastaajaa, joista yhteistyökumppaneita tai alumneja oli 161, henkilöstön edustajia 255 ja opiskelijoita 109.

Joukkoistamisen kokeilu oli mielestämme onnistunut. Joukkoistaminen oli kevyt toteuttaa ja se on mahdollista uusia helposti. Saatuja vastauksia pystyttiin hyödyntämään OPS-suunnittelussa – ne tukivat muista ennakointitiedon kanavista saatua kuvaa tulevaisuuden osaamistarpeista. Syntyneet sanapilvet ovat visuaalisia ja informatiivisia. Tästä on mahdollista rakentaa systemaattinen toimintatapa työelämän kanssa käytävään osaamistarvekeskusteluun.

Teksti: Anne Hakala, suunnittelija, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Kuva: © REDPIXEL - stock.adobe.com
Kuviot: Anne Hakala, suunnittelija, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Jaa

Takaisin