15.5.2019

Joukkoistamalla sisältöä verkko-opetukseen

Otsikkokuva joukkoistamisesta

Joukkoistamisen keinoin voidaan lisätä vuorovaikutusta ja tuottaa sisältöä opintojaksolle. Joukkoistaminen sopii hyvin verkko-opetukseen, koska verkko mahdollistaa erilaisten digityövälineiden, pilvipalvelujen ja viestintäkanavien hyödyntämisen.

Verkko-opetuksessa joukkoistamista tapahtuu monesti ilman että sitä edes tunnistetaan joukkoistamiseksi.

Miten joukkoistamista toteutetaan? 

Jokaisella on kokemuksia perinteisestä luennosta tai yleisötilaisuudesta, jossa kysytään osallistujien mielipidettä jostakin asiasta. Tämä on yksinkertainen joukkoistamistilanne. Osallistujat viittaavat, osallistuvat lippuäänestykseen tai lisäävät muistilappuja huoneen fläppitaululle. Osallistuminen voi tapahtua myös älypuhelimen digitaalisia ominaisuuksia hyödyntäen.

Kun luento toteutetaan verkossa, äänestys tai kysely voidaan järjestää erilaisilla digityökaluilla. Tilaisuuden vetäjä valitsee käytettävät työkalut ja luo joukkoistamisessa tarvittavat alustat ja linkit. Webinaarin osallistuja kirjoittaa näkemyksiään viestiseinälle tai chattiin tai osallistuu tilaisuuden kulkuun sosiaalisen median hashtageilla. Joukkoistamisen tulokset kootaan tilaisuuden aikana, ja ne kerrotaan osallistujille. Tämän jälkeen varataan aikaa keskusteluun ja aiheen mahdolliseen jatkotyöstämiseen.

Kuvassa on esitetty joukkoistamisen tasoja erilaisissa opetustilanteissa:


Kuvio 1.  Joukkoistamisen tasoja (Heidi Varpelaide 2019)

Joukkoistamalla on mahdollista tuottaa opintojaksolle sisältöä valitusta aiheesta digitaaliselle alustalle. Kyseessä voi olla suljettu verkkoalusta, pilvipalvelu, tai avoin oppimisympäristö, kuten jokin sosiaalisen median sovellus.

Joukkoistettu sisältö on tekstiä, kuvia, videoita tai diaesityksiä, linkkikokoelmia tai esimerkiksi virtuaalisia kirjanmerkkejä. Sisältöä voidaan luokitella ja merkitä ”tageilla” ja #-hashtageilla.  Sisällön tuottamiseen liittyy usein keskustelualue ja mahdollisuus ”peukuttaa” tai pisteyttää sisältöä erilaisin digivälinein.

Verkko-opintojaksolla joukkoistaminen etenee esimerkiksi seuraavasti:

  1. lähtökohtana on jokin asia, josta halutaan saada lisää tietoa tai ongelma, joka halutaan ratkaista
  2. valitaan työskentelyyn sopiva digitaalinen alusta ja työvälineet
  3. annetaan tehtävä osallistujille ja ohjeistetaan ilman johdattelua lopputuloksesta
  4. osallistujat jakavat tehtävää eteenpäin omille verkostoilleen
  5. kootaan yhteen saavutettu informaatio  
  6. avataan mahdollisuus keskustella ja kommentoida
  7. lopuksi annetaan palaute osallistujille

Verkostojen hyödyntäminen

Osallistujajoukon laajuus vaihtelee eri joukkoistamistilanteissa. Joukko voi olla kohdennettu tai ennalta määrittelemätön, ja yleensä yksilöt ratkaisevat tehtävää toisistaan riippumatta. Käytännössä opintojaksolla saattaa olla tarkoituksenmukaista toteuttaa joukkoistamista myös ryhmissä. Laajimmillaan joukkoistamisessa hyödynnetään ammatillisia, työelämän ja sosiaalisen median verkostoja ja muita oppimisen ekosysteemejä, joita opettajat ja opiskelijat omilla tahollaan muodostavat. Kun verkostoista muodostuu uusia verkostoja, osallistujamäärä on periaatteessa rajaton. 

Joukkoistaminen case-opintojaksolla

eAMK-hankkeeseen liittyen SAMK liiketalouden verkko-opetuksessa kokeilin joukkoistamisen menetelmiä opintojaksollani Digitaaliset työvälineet (10-11/2018). Opintojaksolle osallistui 45 monimuoto-opiskelijaa. Joukkoistamiseen valitsin seuraavat sovellukset: Answergarden, Tricider, Twitter ja Microsoft Teams. Kaikki käytettävät sovellukset linkitettiin tai upotettiin opintojakson Moodleen.

Ensiksi joukkoistettiin tehtävä, joka liittyi opintojakson aihepiiriin: ”Mitä digiosaamista tradenomi tarvitsee”. Työskentelyvälineeksi valittiin Answergarden-sovellus. Opettaja avasi kysymysalustan, määritteli vastausten pituuden ja jakoi linkin osallistujille Moodlessa. Tehtävään kuului, että opiskelijat välittivät linkkiä eteenpäin omilla työpaikoillaan.

Lopputuloksena muodostui sanapilvi (kuva 1), johon saatiin annetussa viiden päivän vastausajassa 82 vastausta. Sanapilvi kertoo, mitä digiosaamista vastaajat pitivät hyödyllisenä. Vastaukset ovat anonyymejä, joten niistä ei voi eritellä opiskelijoiden ja ulkopuolisten vastaajien määriä.


Kuva 1. Kuvakaappaus Answergarden

Tehtävä osoitti joukkoistamiseen käytetyn sovelluksen toimivan opintojaksolla suhteellisen helposti, tehokkaasti ja lyhyessä ajassa. Joukkoistamista olisi voitu laajentaa vielä suuremmalla joukolle jakamalla linkkiä esimerkiksi osallistujien sosiaalisen median kanavilla.

Tehtävän perusteella sanapilven muodostamisessa tärkeää olisivat lyhyet vastaukset, sanat perusmuodossaan, ja vastauksen pituus kannattaa määritellä enintään 20 merkkiin. Toisten lisäämät vastaukset saattavat johdatella vastaajaa, jolloin sovelluksessa on mahdollista käyttää vaihtoehtoa, jossa aikaisemmat vastaukset eivät näy.

Toisen joukkoistamistehtävän avulla kartoitettiin digityövälineiden käyttöä ryhmätöissä. Tricider-sovelluksella toteutettu kysely toimi siten, että opettaja avasi kysymysalustan, lisäsi kysymyksen ja määritteli vastausajan. Sen jälkeen osallistujat pääsivät lisäämään ideoitaan, kommentoimaan toisten vastauksia ja äänestämään suosikkivastauksia (Kuva 2).


Kuva 2. Kuvakaappaus Tricider

Tämän tehtävän perusteella joukkoistaminen on toimiva keino ongelmanratkaisuun tai parhaan vaihtoehdon valitsemiseen. Kysymyksenasettelu joukkoistamistehtävää suunniteltaessa on tärkeää, jotta koottavaa informaatiota saadaan hyödynnettyä.

Opintojakson aihepiiriin liittyvien uutisten ja ajankohtaisten asioiden kokoamisessa joukkoistamisen keinoin opintojaksolla käytettiin Twitteriä ja siellä yhteisesti sovittua #hashtagia. Opintojakson aikana tehdyt tviittaukset näkyivät upotettuna Moodle-sivun reunapalkissa.

Joukkoistamalla aihepiiriin liittyvien uutisten jakamista opintojakson sisällöntuotanto elää reaaliaikaisesti. Joukkoistettavaksi haluttava aihe voidaan laajentaa Twitterissä opintojakson osallistujien seuraajille ja näiden seuraajille periaatteessa rajattomasti. Twitter edellyttää osallistujilta omia Twitter-tunnuksia, mutta vaihtoehtona opettaja voi luoda opintojaksolle oman Twitterin ja sille esimerkiksi viikottaiset päivitysvuorot.

Digitaalisena työskentelyalustana opintojaksolla toimi Moodlen ohella Microsoft Teams, jossa osallistujat tuottivat yhteistä sisältöä, tekivät pienimuotoisia kyselyitä ja avasivat keskusteluja. Opintojakson aikana tutustuttiin useisiin teemoihin, mm. joukkoistamiseen ilmiönä, kyselyiden tekemiseen sekä projekti- ja tiimityöskentelyn digitaalisiin työvälineisiin. Teamsin avulla vuorovaikutus, toisten tekemiin kyselyihin vastaaminen, äänestäminen eri vaihtoehdoista ja opintojakson aiheista keskusteleminen oli aktiivista opintojakson aikana. Kokemuksen perusteella Teams soveltuu organisaation sisäiseen, rajatun tiimin tai opiskelijaryhmän vapaamuotoiseen viestintään ja ideoiden jakamiseen.

Joukkoistaminen opettajan näkökulmasta

Kuten verkko-opetuksessa yleensäkin, joukkoistamista toteuttaessaan opettaja suunnittelee tehtävän, valitsee käytettävät digityökalut ja kanavat, ohjeistaa ja antaa palautteen. Näitäkin työvaiheita on osittain mahdollista toteuttaa joukkoistamalla.

Opintojaksolla joukkoistamiseen kannattaa valita mahdollisimman yksinkertainen sovellus. Etuna on, jos sovelluksen käyttö on maksutonta ja jos se ei vaadi osallistujilta uusien tunnusten luomista järjestelmiin. Työelämälle ja muille sidosryhmille suunnattu joukkoistaminen edellyttää oikeita kanavia linkkien jakamisessa ja kohderyhmien tavoittamisessa sekä sovelluksia, joihin myös ulkopuolisilla vastaajilla on helppo pääsy.

Joukkoistamisen avulla verkko-opintojakson sisällöntuottajien joukko laajenee, ja avoin vuorovaikutus ja innovointi lisääntyy. Tästä hyötyvät sekä opiskelijat että opintojakson opettaja. Opettaja ei voi ennakkoon tietää joukkoistamalla saavutettavaa lopputulosta. Tämä toisaalta tekee joukkoistamisesta kiinnostavan työskentelytavan.

Teksti ja kuvat: Heidi Varpelaide, lehtori, Satakunnan ammattikorkeakoulu
Otsikko-/kuvituskuva: © metamorworks - stock.adobe.com

Lue lisää: eAMK-hankkeessa on koottu erilaisia joukkoistamisen työvälineitä. Sivulta löytyy myös esimerkkejä käytännön joukkoistamiskokeiluista eAMK-hankkeen aikana.

 

 

Jaa

Takaisin