15.4.2020

Heikot signaalit ja mustat joutsenet – mitä niille tapahtui?

Kolmen toiminnantäyteisen vuoden jälkeen eAMK-hanke on päättymässä 30.4.2020. Hankkeen valmistelun käynnistymisestä on kulunut jo lähes neljä vuotta ja näin poikkeustilan aikana tuntuu vähättelyltä sanoa, että maailma ja korkeakoulujen toimintaympäristö on muuttunut näiden vuosien aikana.

Nyt on kuitenkin hyvä hetki katsoa taaksepäin ja pohtia miltä neljä vuotta sitten hankevalmisteluvaiheessa joukkoistamisen avulla kootut kymmenet ideat hankkeen tuloksista ja kehittämiskohteista näyttävät tänään. Erityisen kiinnostavaa on tässä vaiheessa tarkastella osasiko parviäly tunnistaa heikkoja signaaleja tai mustia joutsenia, odottamattomia tapahtumia, joihin olisi pitänyt tarttua. Tai edistyikö jokin asia, vaikka sitä ei keskeiseksi kehityskohteeksi nostettu. 

Digitaalinen joukkoistaminen hankevalmistelussa

Hankkeen valmistelussa hyödynnettiin syksyllä 2016 vuorovaikutteista Innoduel-työkalua, joka on digitaalinen työväline osallistamiseen ja yhteiskehittämiseen. Työkalun käytön tavoitteena oli hankevalmistelun aikana kartoittaa koko ammattikorkeakoulukentän näkemyksiä hankkeen keskeisistä tuloksista ja siten tärkeimmistä kehittämisen kohteista.
 
Innoduel-työkalussa osallistujat voivat antaa esitettyyn kysymykseen omat vastauksensa ja toisaalta myös vertailla muiden antamia vastauksia. Toimintalogiikka on pelillinen eli osallistujat antavat ensin vastauksen esitettyyn kysymykseen. Sen jälkeen Innoduel esittää vastaukset satunnaisina pareina ja osallistujat valitsevat ehdotuksesta paremman. Innoduel varmistaa, että jokainen vastausvaihtoehto arvioidaan tasavertaisesti. Lopputuloksena on yhteisen näkemyksen mukainen rankinglista parhaista ehdotuksista.
 
eAMK-hankkeen valmistelussa järjestelmään syötettiin 20 siemenideaa, jotka olivat muodostettu hankkeen tuloksista sen hetkisessä valmisteluvaiheessa. Osallistumislinkkiä jaettiin aktiivisesti sidosryhmille sekä korkeakoulujen henkilöstölle ja opiskelijoille. Osallistumisaika oli hyvin rajallinen, kysely oli auki viikon. Tuon viikon aikana kyselyyn vastasi 483 osallistujaa ja yhteensä äänestyksiä tuli 5693 kappaletta, kukin osallistuja vastasi 10 ideapariin. Uusia ideoita viikon aikana syntyi 87 kappaletta. Ranking-listan kärkeen nousivat asiat, jotka vastaajat kokivat merkittävimmiksi. 
 
Joukkoistamisen tulokset ja syntynyt rankinglista tuki hanketta valmistelleen ydinryhmän jo tekemiä valintoja ja vahvistivat suunnan oikeaksi. Keskeisiksi kehittämisen kohteiksi hankkeessa nousivat yhteisen ympärivuotisen verkkotarjonnan kehittäminen, työelämäläheisyyden vahvistaminen, pedagogiikan sekä ohjauksen ja neuvonnan kehittäminen ja digiosaamisen varmistaminen.

Entä ne heikot signaalit? 

Jyväskylässä 6.10.2016 pidetyssä hankevalmisteluseminaarissa käytiin läpi joukkoistamalla kootut ranking-listat kaikkien hankkeen sisältöteemojen osalta. Koonnissa Jyväskylän ammattikorkeakoulun koulutuksen kehittämispäällikkö Hannu Ikonen nosti esiin joukon ideoita, joita saattoi pitää heikkoina signaaleina tai mustina joutsenina. Ne olivat ehdotuksia, jotka Innoduelin äänestyksessä olivat saaneet vain vähän ääniä. Niitä ei nostettu hankesuunnitelmaan, mutta on mielenkiintoista tarkastella miltä nuo signaalit tänään näyttävät. 
 
Heikot signaalit
  • Avoimet digitaaliset oppimisympäristöt toimivat myös opiskelijarekrytoinnin kanavana.
  • Saman alan koulutusohjelmat ympäri Suomen suunnittelevat ensimmäisen vuoden opintonsa saman sisältöisiksi, toteutustavat voivat vaihdella.
  • AMK-tasolla yhteisten sähköisten oppikirjojen kehittäminen kaikille yhteisissä kielissä ja luma-aineissa.
  • Digipedagogiikan klinikka kaikkiin amkeihin. Auttaisi opettajia laitteiden kanssa ja sisältöjen tuottamisessa. Järjestäisi koulutuksia.
  • Verkkovälitteiset palvelut tulisi olla kaikilla ammattikorkeakouluopiskelijoilla samat.
  • Projektioppimisympäristöjen työelämälle tuottamat palvelut markkinoidaan potentiaalisille toimeksiantajille kootusti nettiportaalin kautta.
  • Opiskelijalla on digitaalinen itsearviointiympäristö, jolla kartoittaa osaamista sekä luoda oppimispolkuja kohti tutkintoa.
  • eAMK avautuu yhdellä salasanalla ja kirjautumisella, ja sisältää kaiken tarvittavan digimateriaalin. 
Monet näistä asioista ovat edenneet korkeakoulusektorilla ja niitä on vähintäänkin sivuttu eAMK -hankkeessa. Yhteinen verkkotarjonta CampusOnline -sivustolla nähdään kilpailuvalttina ja myös rekrytointikanavana, sillä isoon osaan tarjolla olevista opintojaksoista on paikkoja myös avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijoille. Keskustelu ammattikorkeakoulujen profiloitumisesta on lisääntynyt ja positiivisia esimerkkejä opetussuunnitelmatasolle menevästä yhteistyöstä on nostettu esiin. eAMKin ohella monet muutkin kehittämishankkeet tuottavat oppimateriaalia korkeakoulujen yhteiseen käyttöön ja avointen oppimateriaalien palvelu tarjoaa tähän jakelukanavan. 
 
Hankkeessa on kehitetty sähköistä eOpintopalvelut-asiointimallia, jonka tavoitteena on palvella kaikkia opiskelijoita tasavertaisesti ja tarjota opiskelijoille mahdollisuus hoitaa opintoihin liittyviä asioista sähköisesti koko opiskeluajan. 
 
Vuoden 2019 aikana yliopistot ja ammattikorkeakoulut rakensivat yhteistä digivisiota, josta löytyy samoja elementtejä kuin näistä neljä vuotta sitten kootuista ideoista, jotka silloin nimettiin heikoiksi signaaleiksi. Korkeakoulujen yhteinen digivisio sisältää ajatuksen, että oppija saa käyttöönsä oman oppimisdatansa ja -profiilinsa ja voi suunnitella ja täydentää osaamistaan läpi elämän. Korkeakouluilla on digitaalisten palvelujen kokonaisuus, jonka avulla koulutuksen kysyntä ja tarjonta kohtaavat ja oppijat saavat tarvitsemaansa neuvontaa, ohjausta ja tukipalveluita. Mukana on myös ajatus korkeakoulujen tiivistä yhteistyöstä ja profiloitumisesta. 

Digipedagogiikassa on palkittu pitkäjänteinen työ

Digipedagogisen osaamisen kehittäminen nousi eAMK-hankkeessa yhdeksi keskeiseksi toiminnaksi. Hankkeen aikana järjestettiin valtakunnallista Laadukas verkkototeutus -valmennusohjelmaa noin 160 opettajalle ja lisäksi valtaosa ammattikorkeakouluista järjesti omia valmennuksia, joihin osallistui yli 750 opettajaa. Heikoissa signaaleissa ideoitiin digipedagogista klinikkaa kaikkiin ammattikorkeakouluihin. Tämä realisoitui 18.3.2020, kun maailmanlaajuinen koronavirus-pandemia sulki kampusten ovet ja vei opetuksen verkkoon kertarysäyksellä. Tällaista mustaa joutsenta ei onnistuttu ennustamaan. Poikkeustila on kuitenkin osoittanut, että ammattikorkeakoulujen yhteistyöllä on ollut iso merkitys resilienssille muutoksissa.
 
Ammattikorkeakoulujen vararehtorit ja eAMKin digipeda-asiantuntijoiden verkosto loivat yhdessä tilannekuvaa 16.3.2020 missä verkko-opetus ja digipedagoginen tuki kentällä menevät. Monessa ammattikorkeakoulussa todettiin, että pitkäjänteinen kehitystyö on nyt palkittu, sillä valmiudet verkko-opetukseen ovat hyvät ja digipedagogista tukea on saatavilla. Useimmat ammattikorkeakoulut kertoivat tehostavansa klinikkatyyppisen digipedagogisen tuen tarjoamista verkossa. 
 
Neljän vuoden takaisista heikoista signaaleista iso osa on edistynyt, monia on kirjattu digivisioon ja ollaan jo matkalla kohti konkretiaa.
 
Teksti: Paula Tyrväinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja Rika Nakamura, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Kuvituskuva: © britaseifert - stock.adobe.com

Jaa

Takaisin