Hankkeisiin rakentuu työelämäläheisesti oppimisen ekosysteemin rihmastoa - eAMK
9.5.2018

Hankkeisiin rakentuu työelämäläheisesti oppimisen ekosysteemin rihmastoa

Kartoitin Jyväskylän ammattikorkeakoulun hankkeiden toimintaa osana eAMKin työelämäläheisten oppimisen ekosysteemien havainnointia. Etsin esimerkkejä hankkeista, jotka ovat työelämälähtöisiä ja joiden tavoitteena on rakentaa ja toimia verkostona. Kolmen blogikirjoituksen sarjassa käsittelen hankkeiden työelämäympäristöjä eri näkökulmista. Tässä ensimmäisessä kuvaan työelämälähtöisten oppimisen ekosysteemien syntymisen juonteita.

Kartoitetut hankkeet:

Keskustelumme runkona ja mielenkiinnon kohteena olivat seuraavat asiat:

  1. Tunnistaako projektipäällikkö oppimisen ekosysteemin ainekset hankkeesta?
  2. Miten yhteistyö/verkosto/ekosysteemi on rakentunut?
  3. Miten eri tahot – JAMK, opiskelijat, yritykset, muut toimijat - ovat mukana yhteistyössä /ekosysteemissä?
  4. Tapahtuuko oppimista? Kuka oppii? Miten?
  5. Ennakointi? Työelämän tulevaisuuden osaamistarpeiden tunnistaminen?
  6. Hyviä käytänteitä ekosysteemin hahmottamiseen ja rakentamiseen, verkostossa oppimiseen tai digitaalisuuteen?

Keskusteluista syntyi kolmen blogikirjoituksen sarja, joissa käsittelen hankkeiden työelämäympäristöjä eri näkökulmista hahmottaen hankkeissa tapahtuvaa oppimista, osaamistarpeiden ennakointia ja ekosysteemin rihmastojen rakentumista. Tässä ensimmäisessä blogissa kuvaan hankkeiden työelämälähtöisten oppimisen ekosysteemien syntymisen juonteita.

Hankkeissa ainekset ekosysteemin rakentumiseen

Keskusteluissa projektipäälliköiden kanssa kävimme läpi eAMKin sanaston mukaisen määritelmän oppimisen ekosysteemistä. Useimmat projektipäälliköt tunnistivat hankkeen yritysverkostosta oppimisen ekosysteemin piirteitä. Osa projektipäälliköistä ei mieltänyt hankkeen verkostoa ekosysteemiksi, koska verkosto ei luultavasti jää hankkeen jälkeen sinällään eloon. Kuitenkin yritysyhteydet jäävät ja niitä viritellään tarpeen mukaan uudestaan. Opiskelijoiden harjoittelut ja projektityöt sujuvat myös helpommin tuttujen yhteyksien kautta. Myös hankkeessa hankitut laitteistot ovat sekä JAMKin että yritysten hyödynnettävissä hankkeen loppumisen jälkeenkin. Voisiko näitä toimintoja ajatella ekosysteemin rihmastoiksi, jotka kukoistavat ja kuihtuvat tarpeen mukaan? Pitempään toimineiden projektipäällikköjen kokemuksista voi myös päätellä, että joskus kuihtuneen rihmaston voi elvyttää toimintaan helpommin tarpeen tullessa, kuin aloittaa työtä täysin uusien toimijoiden kanssa. 

Hankkeiden ekosysteemin rihmastojen kutoutuminen

Projektipäälliköiden mukaan hankeideat lähtevät usein liikkeelle JAMKista, mutta tarve on tunnistettu yrityksistä, joko tarvekartoituksin tai esim. edellisten hankkeiden perusteella. On havaittu tarve kehittämiselle jo ennen hanketta, kierretty yritykset läpi, kartoitettu heidän toiveitaan ja halukkuuttaan lähteä mukaan. Yrityskierros on tärkeä, jotta löytyy heille kiinnostavat aiheet, joihin he voivat sitoutua. Yleensä ottaen on tärkeää olla kuulolla alan verkostoissa ja eri foorumeilla. Joskus hankeideat tulevat rahoittajilta. Vaikka hanke on synnytetty työelämän tarpeesta, yrityksiä on välillä vaikea saada mukaan kehittämistyöhön. Varsinkin pienissä yrityksissä koetaan haastavaksi löytää aikaa hankkeessa toimimiseen ja aina ei kyetä näkemään vasta pitkälle tulevaisuudessa realisoituviin hyötyihin yrityksessä.

Verkoston onnistuneen syntymisen edellytyksenä on tarkka ennakointi mukaan lähtevistä yrityksistä, toisaalta kilpailuasetelman näkökulmasta ja toisaalta vähän eri sektoreilta tulevien yritysten yhteistyön tarjoaman hyödyn näkökulmasta. Valintaa tehdään aikaisemman kokemuksen ja tietämyksen mukaan. Pääosin hankkeisiin osallistuu tällä alueella toimivia yrityksiä, mutta joissain tapauksissa valtakunnan tason toimijat täydentävät verkostoa/ekosysteemiä tarkoituksenmukaisesti.

Verkostojen tai ekosysteemin rihmastojen ylläpito on haastavaa ja vaatii paljon työtä myös JAMKin näkökulmasta. Organisaatiolähtöiseen toimintaan verrattuna verkostoissa toimiminen vaihtuvine rooleineen on hyvin pop up –tyyppistä. Usein työelämäyhteydet ovat hyvin henkilökohtaisia projektipäällikön oman työhistorian aikana syntyneitä verkostoja, jolloin ne ovat liian haavoittuvia. Verkostojen konkretian näkyväksi tekeminen olisikin hyvin tärkeää ekosysteemien kehittymisen näkökulmasta.

Teksti: Anne Hakala, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Kuva: © vege - stock.adobe.com

Jaa

Takaisin