19.6.2018

Hankkeiden työelämäekosysteemi oppimisalustana

Kartoitin Jyväskylän ammattikorkeakoulun (JAMK) ulkoisesti rahoitettujen hankkeiden toimintaa osana eAMKin teema 2 työelämäläheisten oppimisen ekosysteemien havainnointia. Tässä toisessa blogikirjoituksessa käsittelen JAMKin hankkeita oppimisalustoina, joissa opiskelijoiden on helppo ottaa tuntumaa aitoon työelämäympäristöön ja kuinka hanketyön kautta on mahdollista kehittää koulutusta vastaamaan tulevaisuuden työelämän tarpeita.

Korkeakoulu oppimisen ekosysteemin keskiössä

Hankkeissa työelämäläheisen ekosysteemin ytimen muodostavat yrityksistä, asiantuntijoista ja opiskelijoista muodostunut toimijaverkosto. Hankkeiden yritysverkostoissa on mukana toimijoita laidasta laitaan, yhden hengen yrityksistä isoihin, paikallisista toimijoista valtakunnantason ja kansainvälisiin toimijoihin. Ammattikorkeakoulu hankevetäjänä muodostaa ekosysteemin kohtaamispaikkoja – näyttäisi siltä, että JAMKia pidetään luotettavana ja puolueettomana toimijana, jolta odotetaankin toimintojen koordinointia. Projektipäällikön/JAMKin roolina on toimia välikätenä, välittäjänä, sparrarina, kontaktien junailijana ja lankojen sitojana. Eri sektoreilta valituista yritysjäsenistä koostuva ohjausryhmä – hyvin toimiessaan – auttaa projektipäällikköä rihmastojen rakentamisessa. Hankkeen aikainen toiminta synnyttää JAMKille lisää yritysyhteyksiä – sivujuonteita - tarpeen mukaan. Yhteys yrittäjiin pyritään säilyttämään hankkeen jälkeen, koska on helpompi kontaktoida tuttujen kanssa. Yritysten kanssa voidaan jatkaa uudessa hankkeessa, palvelumyynnin kautta tai erilaisena opiskelijayhteistyönä.

Hankkeissa opitaan aidoissa työelämätilanteissa

Hankkeissa opiskelijat pääsevät toimimaan aidoissa työelämäympäristöissä. Opiskelijat ovat mukana toteuttamassa hankkeiden tapahtumia, tutkimusta ja projekteja osana opintojaan. Hankkeen kautta löytyy aiheita opinnäytetöille ja opiskelijaprojekteille. Myös harjoittelut, työn opinnollistamiset ja kesätyöt voivat löytyä hankkeen piiristä. Projektipäälliköiden mukaan opiskelijat eivät osaa aina hyödyntää mahdollisuutta markkinoida osaamistaan yrityksille. Usein myös tuntuu, että etenkään mikroyrityksissä ei osata hyödyntää korkeakoulutetun potentiaalia.

Projektipäällikköjen mukaan toteuttajat oppivat hankkeissa toinen toisiltaan. Dynaamisuus on hyvin kuvaava sana yritysten kanssa toimiessa, tapahtuu nopeita muutoksia ja kaikki ovat oppimassa – myös projektipäällikkö. Vuorovaikutussuhteet ovat verkostoissa äärettömän tärkeitä. Infot, tapahtumat, kokoukset ja koulutukset ovat tärkeitä oppimisen paikkoja osallistuville tahoille - tiedon välitys uusista näkökulmista on ollut joissakin hankkeissa suunnittelematon lisäarvo. Tutustuminen toisiin yrittäjiin tapahtumissa on koettu tärkeäksi.

Ohjausryhmä ja projektiryhmä ovat tärkeitä oppimisen paikkoja, varsinkin kun kohdataan eri alojen asiantuntijoita ja saadaan tietoa eri näkökulmista. Myös koulutuspäivät ovat tärkeitä oppimisen paikkoja sekä yrityksille että opiskelijoille. Joissakin hankkeissa ohjausryhmät ovat olleet melko passiivisia. Ohjausryhmässä olisi mahdollista vaihtaa tietoja, varsinkin kun yritykset ovat eri aloilta. Tässä on selvästi nähtävissä toimialaeroja eri kokoisista yrityksistä johtuen. Monet yritykset näkevät ohjausryhmätyöskentelyn vain projektin arviointina.
Yhteinen retkeily, jonka puitteissa tutustutaan, verkotutaan ja vaihdetaan tietoa, sopivat pienille yrityksille.

”Yrityksiltä tulee inputtia koko ajan koulutuksen kehittämiseen”

Projektipäällikkö pääsee hankkeen puitteissa näkemään käytännön kenttää, mitä siellä tapahtuu. Kokemus hankkeesta antaa myös muille aloille ideoita. Monialaisuus hankkeen toiminnoissa on etu, koska eri näkökulmat tulevat esiin eri alojen opettajien mukana. Oppimista tapahtuu sekä yrityksissä että koulutuksen kehittämisessä. Hankkeista on syntynyt esimerkiksi uusia opintojaksoja tutkintokoulutukseen. Laadukkaat hankkeet ja projektit tuovat opetukseen uutta osaamista, laadukkaita julkaisuja, palvelutuotteita ja yrityskontakteja. Eli rakentavat oppimisen ekosysteemiä!

Ennakointi ja työelämän tulevaisuuden osaamistarpeiden tunnistaminen

Osaamistarpeiden ituja nousee hanketyön luontevassa dialogissa. Vuorovaikutuksen kautta voidaan havaita ja tunnistaa tulevia osaamistarpeita. Hankkeen järjestämiin kohtaamisiin osallistuminen mahdollistaa omasta arkityöstä irrottautumisen ja tavallaan antaa aikaa pysähtyä tutkailemaan toimintaympäristöä tavallista laajemmin. Keskustelut muiden yrittäjien sekä opiskelijoiden ja opettajien kanssa haastavat pohtimaan oman alan ja yrityksen tulevaisuutta. Yhdessä tuotetut uudet näkemykset vahvistavat omaa käsitystä alan tulevaisuudesta ja auttavat oman yrityksen ratkaisuissa. Projektipäällikköjen mukaan paljon uusia arvailuja tulevaisuustarpeista nousee esiin ohjausryhmässä ja projektiryhmässä. Yrittäjät voivat tosin olla arkoja tuomaan omaa problematiikkaa yhteiseen pöytään. Tietyn kokoiset, tarpeeksi suuret valtakunnantason toimijat pystyvät olemaan visionäärisempiä.

Ammattikorkeakoulun on tärkeää olla mukana eri foorumeilla ja yhteistyöryhmissä kuulolla osaamis- ja kehittämistarpeiden sekä hankeideoiden tunnistamiseksi. Projektipäälliköiden mukaan ennakoinnissa voisi toimia käytännönläheinen neuvottelukuntatyö, ensin nokakkain sitten verkossa. Kohtaaminen ja vuorovaikutus ovat tärkeitä.

Teksti: Anne Hakala, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Kuva: © oneinchpunch - stock.adobe.com

Jaa

Takaisin