25.5.2020

Etäopiskelijoilla on oikeus laadukkaaseen ohjaukseen

Digitaalinen ohjaus on noussut erittäin ajankohtaiseksi aiheeksi korona viruksen aiheuttamassa poikkeustilanteessa. Onnistunut etäopetukseen siirtyminen ammattikorkeakouluissa edellyttää, että helposti saavutettavaa ja laadukasta ohjausta on tarjolla kaikille. Tämä tarkoittaa paitsi verkkovälitteisesti tapahtuvaa ihmisten välistä ohjausta myös itseohjautuvien materiaalien, testien ja automatisoitujen palautteiden kuten ’bottien’ hyödyntämistä osana ohjausta. Nyt jos koskaan on erinomainen hetki pysähtyä arvioimaan omaa digiohjausosaamista ja tutustua samalla kansallisiin digiohjauksen laatukriteereihin.

Laadukas digiohjaus turvaa opiskelijoiden oikeuksia

Jokaisella opiskelijalla on oikeus saada tasapuolista, tasa-arvoista ja laadukasta ohjausta, joka kohtaa opiskelijan opintopolun aikaiset tarpeet oikea-aikaisesti. On selvää, että poikkeustilan tuomat sosiaaliset rajoitukset ja etäopetukseen siirtyminen tuovat haasteita ohjaukseen ja juuri nyt on erityisen tärkeää huolehtia opiskelijoiden oikeuksien toteutumisesta. Kansallisessa eAMK- hankkeessa on laadittu 2019 digiohjauksen laatukriteerit, joiden avulla pyritään varmistamaan, että digitaaliset ohjauspalvelut vastaavat opiskelijoiden tarpeisiin.
 
Laatukriteeristö pyrkii 
  • toimimaan digiohjauksen kehittämisen ja itsearvioinnin välineenä sekä yksilö- että organisaatiotasolla
  • parantamaan digiohjauspalvelujen laatua sekä palvelun tuottajien että käyttäjien näkökulmasta
  • varmistamaan tietoturvan ja -suojan toteutumisen digitaalisissa ohjauspalveluissa.
Digiohjauksen laatukriteerit on tarkoitettu kaikille korkeakoulussa opintojen ohjaus– ja neuvontatyötä toteuttaville ohjaajille. Niitä voi hyödyntää suosituksena tai käyttää tarkistuslistan tavoin. 

Laadukkaalla digiohjauksella on neljä peruspilaria

Digiohjauksen laatukriteerit on jäsennetty neljään teemaan. Ensimmäinen teema on digiohjauksen palvelukokonaisuus, jolla tarkoitetaan koko opintopolun aikana tarjolla olevia ohjauspalveluita hakuvaiheesta valmistumiseen. Näitä palveluja tuotetaan ja kehitetään organisaation toimesta. Palvelukokonaisuuteen kiinnittyy oleellisesti opiskelijalle palveluita tukevat verkostot kuten hyvinvointi- ja urapalvelut. Palvelukokonaisuuden rakentamisessa on tärkeä huomioida ohjauspalveluiden saavutettavuus.

Toinen laatukriteerien teema on digiohjaus toimintona. Ohjauksessa pyritään palvelemaan opiskelijaa oikea-aikaisesti ja niin, että osallistujat voivat valmistautua tilanteeseen etukäteen. Ohjauksessa käytettävien teknisesti tuotettujen materiaalien osalta organisaation sekä ohjaajan vastuulla on tiedottaminen ja opiskelijan tehtävä on puolestaan ohjausmateriaalien hyödyntäminen.

Kolmas laatukriteerien teema on digiohjaajan osaaminen ja ohjauksen menetelmät sekä ympäristöt. Ammattikorkeakoululla organisaationa on merkittävä osavastuu riittävien edellytysten luomisessa. Näitä edellytyksiä ovat esimerkiksi henkilöstön pedagoginen ja digitaalinen osaaminen sekä käyttäjäystävälliset digitaaliset ohjausympäristöt. Ohjauksen ydin on opiskelijan ja ohjaajan keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Myös digitaalisissa ohjaustilanteisessa on keskeistä vahvistaa opiskelijan osallisuutta ja nähdä hänet aktiivisena toimijana.

Verkkovuorovaikutuksessa on omat huomioitavat erityispiirteet. Näitä ovat esimerkiksi läsnäolevan yhteisöllisyyden ja vuorovaikutuskokemuksen luominen silloinkin, kun nonverbaaliset viestit ja tieto ympäristöistä, jossa opiskelija toimii eivät välity ohjaajalle. Vuorovaikutusta voi tukea hyödyntäen monipuolisia viestintämuotoja kuten tekstiä, kuvaa ja videoita. Digitaalinen ohjaus edellyttää hyvää valmistautumista ja sopimista. Onnistuneeseen verkko-ohjaukseen kuuluu ohjauksellinen kaari, jossa on alku, yhteinen toiminta ja sopimus jatkosta. Neljän K:n muistisääntö ”kertaa, kokoa, kiitä ja kannusta” sopii hyvin myös verkko-ohjauksen tueksi. (Guttorm, T., Hakkarainen, T., Kolehmainen, A., Mäenpää, K., Peltola, S. & Ylönen, H. (toim.) 2017.)

Neljäs teema on ehto kaikelle laadukkaalle digiohjaukselle, ja siihen sisältyy tietosuojan, tietoturvan ja eettisyyden varmistaminen. Digiohjauksen eettinen perusta nojaa keskinäiseen luottamukseen, ja se todentuu usealla tasolla kuten keskinäisessä vuorovaikutuksessa, mutta myös vastuullisena toimintana ohjausympäristöissä. Ammattikorkeakoulu luo puitteet sille, että lainsäädännön edellyttämät toimet mahdollistuvat ohjauksessa. Näitä ovat esimerkiksi henkilöllisyyden turvallinen varmistaminen, tekijäoikeuksiin, tiedon dokumentointiin ja tallenteisiin liittyvät kysymykset. (Laki digitaalisten palveluiden tarjoamisesta (L 306/2019).

Digiohjauksen laatukriteerien hyödyntäminen ja osaamisen kehittäminen

Digiohjauksen laatukriteereitä voi hyödyntää yksilönä, yhdessä oman tiimin kanssa tai organisaatiotasolla. Kriteerien hyödyntäminen edellyttää eri tasojen avointa tarkastelua. Arviointityökalu antaa välittömän palautteen, joka mahdollistaa oman tai organisaation kehittämissuunnitelman tekemisen. Tarkennetun kehittymissuunnitelman tukena voi hyödyntää digiohjauksen huoneentauluja, joita on jokaisesta neljästä teemasta. 

Huoneentaulut_kuvana_1200x420.jpg

Yhteiskunnallisessa poikkeustilassa on ilmennyt, että etäyhteyksiin siirtyminen nostaa ytimeen digiohjauksessa toisaalta yhteisöllisyyden rakentamisen ja ylläpitämisen kysymykset sekä tietoturvallisen työskentelyn. Miten luodaan ohjauksessa digitaalisen ympäristön ja toimintakäytänteet niin, että opiskelija kokee olevansa tärkeä osa yhteisöä ja kykenevänsä edistämään opintojaan oman potentiaalinsa suunnassa yllättäen muuttuneissa rakenteissa ja toimintatavoissa? Miten kehitetään digiohjausta, jossa jokainen opiskelija kokee tulevansa turvallisesti kuulluksi ja nähdyksi?

Opiskelijan turvallisuuden tunteen vahvistaminen on tärkeää. Yksi turvallisuutta ja luottamusta lisäävä asia on huolehtia tietoturvasta ja sen todentaminen tai sanoittaminen konkreettisesti ohjaustilanteessa. Digitaalisissa ohjausmateriaaleissa luottamusta vahvistaa esimerkiksi tieto materiaalista vastaavasta tahosta. Vuorovaikutteisessa digiohjauksessa vastavuoroinen luottamus täytyy ansaita toiminnan ja tekojen kautta.

Teksti: Kaisa Seppälä, Hämeen ammattikorkeakoulu ja Vesa Kuhanen Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Kuvituskuva: © apinan - stock.adobe.com
Kuva: Rika Nakamura, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lähteet

Guttorm, T., Hakkarainen, T., Kolehmainen, A., Mäenpää, K., Peltola, S. & Ylönen, H. (toim.) 2017. Verkko-ohjaaja. Opas ohjaukseen sekä tieto- ja neuvontatyöhön verkossa. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 38. http://urn.fi/urn:isbn:978-951-597-151-7

Hyvän ohjauksen kriteerit 2015. https://opintopolku.fi/wp/wp-content/uploads/2015/11/158918_hyvan_ohjauksen_kriteerit-1.pdf

L 306/2019. Annettu 15.3.2019. Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2019/20190306.

L 906/2019. Annettu 9.8.2019. Laki julkisen hallinnon tiedonhallinnasta. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2019/20190906.

OPI-viitearkkitehtuuri. 12.12.2019. Korkeakoulun prosessialueet. Ohjaus. https://wiki.eduuni.fi/display/CSCKOOTUKI/OPI-viitearkkitehtuuri+2019%3A+koko+dokumentaatio?preview=/80950833/130524977/2019-12-12-OPI-viitearkkitehtuuri-dokumentaatio.xlsx.

Jaa

Takaisin