5.10.2018

Ensimmäisiä kokemuksia digiohjauksen sovelluskokeiluista

Tänä syksynä Humakin kulttuurituotannon koulutuksen monimuotototeutuksessa aloitti 45 uutta opiskelijaa, jotka suorittavat tutkintonsa kokonaan verkossa. Monissa muissakin ammattikorkeakouluissa on viety kokonaisia tutkintoja verkkoon. Tämä luo uusia haasteita verkko-ohjaukseen ja -valmennukseen niin lehtoreille kuin opiskelijoillekin. Mutta kuinka Humakissa on varauduttu tähän?

Perinteiset luottamuksen syntymisen ja vuorovaikutuksen lainalaisuudet eivät verkon välityksellä toimi kuten reaalimaailmassa. Tämä asettaa oppilaitokset ja opiskelijoiden valmennuksessa mukana olevat lehtorit tilanteeseen, jossa molemmilta osapuolilta vaaditaan aivan uudenlaisia digitaitoja. Opiskelijat saattavat olla hyvinkin digikyvykkäitä, mutta tiedot ja taidot voivat olla some-maailmasta opittuja, eivätkä sellaisenaan sovellu korkeakouluopintoihin. Oppilaitoksen näkökulmasta opintojen etenemisen varmistamiseksi on pidettävä huolta opiskelijoiden opiskeluvalmiuksista ja luotava kullekin opiskelijalle henkilökohtainen opintopolku unohtamatta opintojen suorittamista tukevaa oppimisympäristöä.  

Humakin kulttuurituotannon verkko-opintoja varten olemme kehittäneet erilaisia ohjaukseen liittyviä ratkaisuja jo muutama vuosi sitten. Humak on oman kehittämistoimintansa ohella mukana myös useissa erilaisissa digitaalisuutta kehittävissä hankkeissa, kuten eAMK, Adulet ja Toteemissa. Seuraavassa kuvaamme lyhyesti tähän mennessä saamiamme kokemuksia.  

“Kulttuurituotannon monimuotototeutus” -alusta

Ensimmäinen askel Humakissa oli kulttuurituotannon koulutuksen monimuoto-opiskelijoiden yhteisen alustan rakentaminen oppimisympäristöömme Moodleroomsiin (nyk. BB Open LMS). Halusimme testata alustan käyttöä:

  • helpottamaan viestintää ja yhteistyötä opiskelijoiden ja valmentajien välillä,
  • opintojen ohjaukseen ja valmennukseen,
  • ryhmäytymisen tukena,
  • auttamaan oppijoita rakentamaan ammatillista verkostoa tulevaisuutta silmällä pitäen,
  • tarjoamalla matalan kynnyksen ja turvallisen ympäristön, jossa pääsee kosketuksiin vertaisten ja muiden yhteisön jäsenten kanssa,
  • auttamaan opiskelijoita hahmottamaan koko opintojen elinkaari entistä paremmin aina opintojen aloittamisesta opinnäytetyövaiheeseen asti sekä
  • painopisteen siirtämisessä opettajakeskeisyydestä oppijakeskeisyyteen ja vastuunottoon omista opinnoista.

Tavoitteiden saavuttamiseksi loimme alustalle keskustelupalstojen, videoneuvottelutyökalujen, ohjeistuksien, esitysten ja oppimistehtävien avulla ympäristön, joka kannustaa opiskelijoita vuosikurssista riippumatta toimimaan aktiivisesti, verkottumaan ja rakentamaan ammatillista verkostoaan. Kokeilu on kestänyt toista vuotta ja jatkuu edelleen. Kehitämme alustaa ja sen toiminnallisuuksia jatkuvasti sekä otamme mukaan järjestelmää täydentäviä sovelluksia ja ratkaisuja.  

Ohjaus videoneuvottelulla

Yksi verkon yli tapahtuvan vuorovaikutuksen kulmakivistä on erilaiset videoneuvottelu- ja puhelu –sovellukset. Nämä työkalut ovat monille tuttuja ja niiden käyttö on luonnollista ja vaivatonta tottumattomallekin käyttäjälle. Tarjolla on monenlaisia ratkaisuja, joista Humakissa on käytössä mm. BB Open LMS oppimisympäristön Collaborate Ultra (CU). Järjestelmän hyviä puolia ovat sen integroituminen muuhun oppimisympäristöön ja helppokäyttöisyys. Ongelmia CU:ssa on kuitenkin toisinaan äänien ja osallistujien oikeuksien kanssa.  

Toinen Humakissa käytössä ollut työkalu on Adobe Connect (AC), joka on itsenäisesti verkossa toimiva ja monipuolinen videoneuvottelualusta. Sovellus on erittäin monipuolinen, mutta vaatii Flashin toimiakseen, eikä sovellu kännykällä käytettäväksi. Opiskelijoille ehkä tutuin videoneuvottelusovellus on Skype, joka on osoittautunut varsin matalan kynnyksen työkaluksi, mutta jolla tapaamiset ovat aina Ad Hoc, siis varta vasten otettuja yhteyksiä.  

Uudemmista tulokkaista lienee syytä mainita Zoom, joka monipuolisuutensa ja helppokäyttöisyytensä vuoksi on lunastanut paikkansa osana työkalupakettia. Humakissa Zoomia on käytetty menestyksekkäästi verkkovalintakokeen haastatteluissa ja viittomakielen tulkkauksessa.

Pikaviestimet ohjauksen tukena

Toinen, arjessa jopa tärkeämpi ohjauksen väline on erilaiset pikaviestimet, joilla pääsee lähemmäs opiskelijoiden arkea. Näiden kautta myös opiskelijalla on matalampi kynnys ottaa yhteyttä valmentajaan ja parhaimmillaan ne auttavat ennen kuin asioista kasvaa suurempia ongelmia. Suosittuja sovelluksia ovat mm. Whatsapp, Telegram ja Facebook. Monet kuitenkin haluavat erottaa vapaa-ajan, työn ja opinnot toisistaan, eikä edellä mainittuihin pikaviestimiin voi keskittää kaikkea opintoihin liittyvää ohjausta.   

Humakissa on selvitetty Microsoft (MS) Teamsin ja Yammerin käyttöä ohjauksessa. Nämä varmasti toimisivat hyvin, mutta Teamsiin ei ole ainakaan vielä mahdollista saada mukaan organisaation ulkopuolisia käyttäjiä, esim. CampusOnline.fi-opiskelijoita. Yammerin ongelmana on ollut epävarmuus sen jatkuvuudesta. Selvitystyön pohjalta lupaavimpana ja ennen kaikkea opiskelijoiden mielestä toimivimpana sovelluksena esille nousi Slack, jonka otimme käyttöön syksyllä 2018 aloittaneen kulttuurituotannon monimuoto-opiskelijoiden kanssa. Alusta oli ollut testikäytössä jo puolen vuoden ajan, jolloin se osoittautui erinomaiseksi niin pikaviestintä- kuin keskustelupalstaominaisuuksiltaan. Se mahdollistaa myös videoneuvottelut, pilvipalvelut ja osaamisen jakamisen opiskelijoiden kesken.

Olemme vielä alussa digiohjauksen sovelluskokeiluissa, mutta selvää on kuitenkin jo tässä vaiheessa, ettei oppilaitokset voi nojata vain yhden ratkaisun varaan verkossa tapahtuvassa ohjauksessa ja opintojen tukemisessa. Ohjattavien määrä, ohjauksen laatu ja tavat vaikuttavat työkalujen valintaan ja on hyvä, että tarjolla on useita erilaisia vaihtoehtoja. Näin ohjaaja voi valita kuhunkin tarpeeseen parhaiten toimivan sovelluksen.

Teksti: Johanna Henriksson, koulutussuunnittelija, Humak ja Niila Tamminen, lehtori, Humak

Jaa

Takaisin