5.11.2019

#Oppimisenekosysteemi: Ekosysteemin ekologiset toimintaperiaatteet

Fritjov Capra on työssään hahmotellut ekosysteemien toimintaperiaatteita. Näitä periaatteita on alun perin 8 ja niiden tarkoituksena on kuvastaa ekosysteemissä tapahtuvia ja siihen vaikuttavia asioita. Vaikka Capran ekosysteemien tarkastelu lähtee liikkeelle biologiasta, on hänen kehittämiään ekosysteemin periaatteita sovellettu mm. ihmistieteissä. Nämä periaatteet ovat hyvä lähtökohta omille, jopa lennokkaille, pohdinnoille, kuinka ”ekosysteemimäinen” oma työskentely-ympäristö on.

Oppimisen ekosysteemejä on paljon ja joka puolella. Ne voivat olla digitaalisia ekosysteemejä, alueellisia tai globaaleja innovaatioekosysteemejä, nonformaaleja oppimisen ympäristöjä tai vaikkapa ammattikorkeakoulun ja työelämän muodostama oppimisen ekosysteemi. Päältä päin ne ovat kaikki erilaisia ja kuvastavat täysin erilaisia oppimisen maailmoja, mutta niitä kaikkia voi silti tarkastella Capran kehittämien toimintaperiaatteiden mukaisesti.

Ekosysteemin toimintaperiaatteet

Ekosysteemejä tarkasteltaessa on hyvä pitää mielessä Capran ajatus ekosysteemeistä elävänä kokonaisuutena. Se on enemmän kuin osiensa summa ja sen toiminnassa on Capran mukaan ”henkäys elämää”. Jotta ekosysteemi todella olisi elossa ja toimiva, tulee siinä olla jatkuvaa energian virtausta ja aineen kiertokulkua. Seuraavaksi tarkastelemme sitä, miltä ekosysteemin kahdeksan toimintaperiaatetta voisivat näyttää vaikkapa ammattikorkeakoulun ja työelämän välisessä yhteistyössä.

Verkostot

Ekosysteemit ovat olemassa verkostojen kautta. Ekosysteemi tarvitsee toimijoita, sillä eri toimijoiden välinen vuorovaikutus ja toiminta mahdollistavat ekosysteemin muiden periaatteiden toteutumisen. Mikäli ekosysteemiä tarkastelee ammattikorkeakoulun ja työelämän välisenä yhteistyönä, voi jo kahden toimijan verkosto muodostaa ekosysteemin ja tuottaa paljon toimintaa! On kuitenkin hyvä huomata, ettei ekosysteemi ole pelkästään verkosto. Vasta seuraavien ominaisuuksien läsnäolo vaikkapa mainitussa ammattikorkeakoulun ja työelämän välisessä toiminnassa tuo esiin ekosysteemin todelliset piirteet.

Sisäkkäiset systeemit

Ammattikorkeakoulun ja työelämän välinen yhteistyö ei toteudu itsestään. Jotta yhteistyö voi käynnistyä, tulee sitä ennen opettajien tai vaikka työelämän verkostojen aktivoitua ja innostua yhteistyöstä. Vasta nämä ”verkostot verkostojen sisällä” voivat muodostaa jotain yhteistä ja suurempaa.

Keskinäisriippuvuus

Tarvitsemme toisiamme, se on selvä. Ammattikorkeakoulut tarvitsevat työelämästä harjoittelupaikkoja opiskelijoille ja tietoa eri alojen kehityksestä. Työelämä tarvitsee uutta ja osaavaa työvoimaa ja uusi ideoita ja innovaatioita.

Moninaisuus

Ekosysteemin moninaisuus kuvastaa sen vahvuutta ja kykyä säilyä hengissä. Mitä monipuolisempi ja mitä useampia osia ekosysteemissä on, sitä todennäköisemmin se selviää yhden palasen katoamisesta. Ammattikorkeakoulun ja työelämän yhteistyössä tämä voisi tarkoittaa erilaisten yhteistyötapojen monipuolisuutta: harjoitteluita, työelämän asiantuntijoiden luentoja, täydennyskoulutusta, yhteisiä TKI-hankkeita tai työelämän edustajia opetuksen suunnittelussa. Vaikka jokin näistä toimintatavoista jäisi pois ammattikorkeakoulun ja työelämän organisaation välistä, jäisi silti verkosto ja yhteys elämään. Toisaalta suhteita työelämäkumppaniin kannattaa välillä katsoa juurikin tästä moninaisuuden näkökulmasta, onko jossain vielä tekemisen paikka?

Kierto

Ekosysteemissä kiertää ainetta, tavaroita tai ideoita. Ammattikorkeakoulun ja työelämän välillä kiertää molempiin suuntiin ideoita ja erityisesti osaamista, ja usein opiskelijat ovat tämän osaamisen viestinviejiä. Opiskelijat vievät työelämään mennessään usein uusimmat ideat ja saavat myös työelämä tarkastelemaan toimintatapojaan. Tuliaisina ammattikorkeakouluun saadaan tietoa ja kokemusta niin harjoittelusta kuin myös toimialasta. Capran mukaan mikään ekosysteemi ei tuota ylimääräistä tai jätettä. Ehkäpä tässä kohtaa se tarkoittaa sitä, että kierrosta syntynyt tieto osataan ottaa käyttöön kohdeorganisaatiossa.

Virtaus

Luonnon ekosysteemissä virtaus lähtee auringon energiasta, ammattikorkeakoulun ja työelämän välisessä yhteistyössä toimijoiden innostuksesta.

Kehitys

Kaikki elävät systeemit kehittyvät ja käyvät läpi erilaisia kehitysvaiheita. Ekosysteemit kasvavat, muuttuvat, laajenevat, hidastuvat tai muuttuvat vakaammiksi. Varmaa on kuitenkin se, ettei ekosysteemi ole koskaan paikallaan, vaan se muovautuu jatkuvasti vastaten sisäisiin ja ulkoisiin muutoksiin. Myös työelämäyhteistyössä suhteet ja toimintatavat muuttuvat. Joskus onnistutaan luomaan pitkäaikaisia kumppanuuksia, joskus on hyvä päästää kuihtuneet suhteet odottamaan uutta kasvukautta.

Tasapaino

Ekosysteemissä vallitsee osien välinen tasapaino ja tasapainoisessa tilassa edellä mainitut ominaisuudet toimivat yhdessä. Mikäli jokin ekosysteemin osa korostuu tai katoaa, ajaa se ekosysteemin epätasapainoiseen tilaan. Tästä voi seurata ekosysteemin katoaminen sellaisenaan tai muuntuminen kokonaan uudeksi systeemiksi. Työelämä odottaa usein yhteistyöltä konkreettisia hyötyä ja synergiaetuja. Tarjotaanko niitä?

Edellä mainittujen Capran kehittelemien kahdeksan ominaisuuden lisäksi ekosysteemissä voidaan nähdä myös ekologisia lokeroita, nichejä. Heikkinen ja Kemmis (2012) ovat täydentäneet periaatteita ”nichellä”, jolla tarkoitetaan tietynlaista ympäristöä, jossa laji tai asia voi menestyä erityisen hyvin, mutta jonka ulkopuolella se ei menesty.

Yhteistyön jäsentäminen ekologisten periaatteiden avulla

Aikaisemmassa blogipostauksessa Stephen Billett mainitsi, että ammattikorkeakoulujen ja työelämän välinen yhteistyö on haastava laji, koska työelämän organisaatioiden tarkoituksena on tehdä omaa juttuaan, ei niinkään ohjata opiskelijoita. Työelämä kuitenkin odottaa työmarkkinoille yhä enemmän osaavia hyviä tyyppejä, ja ammattikorkeakoulujen tulisi kyetä ottamaan työelämä mukaan näiden hyvien tyyppien kouluttamiseen.

Ekologiset periaatteet tarjoavat tähän haasteeseen mielenkiintoisen lähtökohdan ja esimerkiksi yhdessä työelämäkumppanin kanssa näistä periaatteista keskustelu voi avata aivan uusia näkökulmia yhteistyöhön. Ne johdattelevat tarkastelemaan yhteistyön perusteita ja tulevaisuutta sekä miettimään vaikkapa ”kehitystä” eli minkälaisessa yhteistyönvaiheessa suhteet työelämäkumppaniin oikeastaan ovat. Seuraavassa blogipostauksessa jatkamme tätä ajastusta ja tarkastelemme hieman konkreettisemmalla tasolla sitä, mitä työelämä ajattelee ammattikorkeakoulun kanssa tehdystä yhteistyöstä.

Tässä blogisarjassa tarkastelemme oppimisen ekosysteemejä eri näkökulmista. Tarkastelun alle päätyvät niin digitaaliset oppimisen ekosysteemit kuin myös innovaatioekosysteemit ja pääsemme myös kysymään kansainväliseltä koulutuksen tutkijalta, mitä kaikkea ekosysteemit voivat tarkoittaa oppimisessa ja opetuksessa.

#Oppimisenekosysteemi-blogisarjan osat:

  1. Oppimisen ekosysteemin monet maailmat
  2. Ekosysteemin ekologiset toimintaperiaatteet
  3. Digitaalisessa oppimisen ekosysteemissä on ne kaikki: oppimisen kulmakivet ja uudet trendit
  4. Työelämä osana oppimisen ekosysteemiä

Taustamateriaali

Sustainable Living, Ecological Literacy, and the Breath of Life. Capra, F. https://files.eric.ed.gov/fulltext/EJ842778.pdf Luettu: 15.7.2019

https://www.slideshare.net/eamkhanke/oppimisen-uusi-ekosysteemi Luettu 15.7.2019

Jaa

Takaisin