14.1.2020

#eAMKmaailmalla: EuroCALL -digitaalisuutta kieltenopetukseen

Teknologia-avusteisen kieltenopetuksen konferenssin keskeisiä aiheita olivat tietokoneavusteinen kieltenopetus ja kompleksisuus. Digitalisaation ja pelillistämisen vaikutukset näkyivät niin workshopien, keynote-puheenvuorojen ja esitysten aiheissa. Tekstissä esitellään näitä teemoja ja lopuksi kootaan parhaat oivallukset maailmalta.

EuroCALL (European association for computer assisted language learning) on vuosittain Euroopassa järjestettävä teknologia avusteisen kieltenopetuksen konferenssi. Viime vuonna konferenssia isännöi Jyväskylän yliopisto ja tänä kesänä se järjestettiin Belgiassa. Isäntinä olivat hollanninkielinen yliopisto KU Leuven sekä ranskankielinen UC Louvain, jonka yksi kampus, Louvain-la-Neuve toimi konferenssin tapahtumapaikkana. Louvain-la-Neuve on noin tunnin junamatkan päässä Brysselistä. https://sites.uclouvain.be/eurocall2019/. Kaupungissa on myös belgialaisen sarjakuvataitelijan, Tintin luojan Hergén museo.

Korkealehto1.jpg

Tänä vuonna konferenssin teemaksi oli valittu Call and Complexity (tietokoneavusteinen kieltenopetus ja kompleksisuus), koska kielet ovat luonnostaan kompleksisia järjestelmiä ja nykyinen monikielisyys ja digitalisaation nopea kehittyminen lisäävät tätä kompleksisuutta. Samalla konferenssi halusi kunnioittaa CALL-metodeja käyttäviä opettajia, koska he jatkuvasti etsivät uusia digitaalisia ratkaisuja luodakseen mahdollisimman onnistuneita kielenoppimiskokemuksia opiskelijoilleen.

Workshopit

Konferenssi on perinteisesti elokuun lopussa ja se kestää neljä päivää. Ensimmäinen aamupäivä on varattu workshopeille, joita tällä kertaa oli 10. Workshopit kattoivat laajan kirjon aiheita: opetuksen pelillistäminen, lisätyn todellisuuden hyödyntäminen kieltenopetuksessa, mobiilikieltenoppiminen, korpuksen hyödyntäminen sanaston opetuksessa sekä kieltenopetuksen tutkimusmetodeihin ja tutkimusartikkelien julkaisemiseen liittyviä teemoja. Olisi ollut montakin kiinnostavaa workshopia, mutta osallistuin ”Research methodology in CALL- journals: do.s’ and ’don’ts’”-työpajaan. Sessio ei ollut varsinainen työpaja, vaan paikalla oli johtavien teknologia-avusteisteisen kieltenopetuksen journaalinen päätoimittajat. Jokainen päätoimittaja kertoi oman journaalinsa julkaisuprosessista sekä siitä, millaisiin asioihin on hyvä kiinnittää huomiota, jos haluaa saada artikkelinsa julkaistua kyseisissä journaaleissa. Kaikki painottivat tutkimuksen rajaamisen tärkeyttä sekä artikkelin rakenteen selkeyttä ja oikeakielisyyttä. Lisäksi he toivoivat lisää vapaehtoisia vertaisarvioijia, sillä heistä on pulaa. Vähäinen arvioijien määrä pidentää artikkelin palautteen antoa ja myös julkaisuaikaa.

Keynote-puhujat

Jokaisena konferenssipäivänä oli yksi Keynote-puhuja isossa konferenssisalissa. Teemat käsittelivät digitaalisuuden tarjoamia rajoitteita ja mahdollisuuksia tehtävien annossa, kielellisen monimuotoisuuden analyysia ja monikanavaisuuden mahdollisuuksia opetuksessa yleensä. Jokaisessa keynote-puheessa käytettiin Wooclap-sovellusta, joka esiteltiin konferenssin osallistujille avajaistilaisuudessa ensimmäisenä päivänä. Sovellusta hyödynnetiin keynote-puhujan esityksen aikana kysymysten vastaamiseen ja äänestämiseen; se toi esitykseen interaktiivisuutta. Sovellus oli hauska ja se toimi isollakin osallistujamäärällä. Mielestäni oli hyvä, että kaikki keynote-esiintyjät hyödynsivät samaa sovellusta, sen käyttäminen oli näppärää joko tietokoneella tai mobiililaitteella.

Konferenssiesitykset ja posterit

Konferenssissa oli yhteensä 189 suullista esitystä ja 46 posteriesitystä. Suulliset esitykset pidettiin neljän päivän aikana seitsemässä salissa klo 9-18, posterisessiot puolestaan oli keskitetty kahdelle päivälle lounaan yhteyteen. Konferenssisessiot oli jaettu teemoittain: tutkimustrendit, digitaalinen lukutaito, virtuaalinen todellisuus, korkeakouluopetus, tietokoneavusteinen viestintä, opettajankoulutus, MOOC, pelit ja pelillistäminen, oppimisanalytiikka, videoiden käyttäminen opetuksessa, inkluusio ja tarinallistaminen.

Konferenssissa oli niin paljon mielenkiintoisia esityksiä, että oli suorastaan vaikea valita, mitä menee kuuntelemaan. Monet esitykset keskittyivät yksittäisten sovellusten esittelemiseen opetuksessa, mutta paljon oli myös tutkimusten tulosten esittelyä. Huomattavaa oli, että kielitaidon osa-alueista- kirjoittaminen, lukeminen, kuunteleminen ja suullinen ilmaisu – kirjoittamiseen ja lukemiseen keskitytään edelleen eniten. Etenkin nykyisessä työelämässä tarvitaan kuitenkin suullisia vuorovaikutustaitoja, joten kieltenopettajien tulisi huomioida suullisen kielitaidon riittävä harjoittelu, myös etäopetuksessa.

eAMK esitys koski laatukriteereitä ja valmennusohjelmaa. Kiinnostuneita kuuntelijoita oli sali täynnä; etenkin eAMK-verkkosivut ja sieltä löytyvät kriteerit saivat huomiota. Moni kuuntelija koki ne hyödyllisiksi omaa kurssiaan arvioidessaan ja uutta kurssia kehittäessään.

Short papers ja seuraava konferenssi

Konferenssin jälkeen kaikilla oman esityksen pitäneillä oli mahdollisuus kirjoittaa enintään 1600-sanan short paper. Nämä vertaisarvioitiin ja valmis julkaisu on ositteessa kaikkien saatavilla. https://research-publishing.net/book?10.14705/rpnet.2019.38.9782490057542. Konferenssin päätösjuhlallisuuksien jälkeen ennätin pikaisesti käväistä Brysselissä tervehtimässä Manneken Pis-patsasta ennen koneen lähtöä. Siellähän se oli paikoillaan ja oli saanut vaatteetkin päällensä. Ensi kesänä konferenssi pidetään 19.-22.8.2020 Kööpenhaminan yliopistossa, Call for Papers on jo auki! https://cip.ku.dk/english/news/2019/eurocall-2020/.

Korkealehto3.jpg

Tuliaiset

Konferenssin tärkein anti oli se, että eAMKin luomat laatukriteerit olivat osallistujien mielestä sopivia myös kieltenopetuksen kontekstiin. Lisäksi pelillistäminen ja monikanavaisuuden hyödyntäminen niin opettajan kuin opiskelijankin käyttämänä nousivat tärkeiksi aiheiksi. Monikanavaisuudella pystytään kattamaan kaikki kielitaidon osa-alueet, myös haasteellinen suullinen ilmaisu sekä vuorovaikutus. Informaali ja non-formaali oppiminen etenkin kieltenopetuksessa ovat tärkeitä alueita, mutta myös niihin tarvitaan opettajan fasilitointia.

Teksti ja kuvat: Kirsi Korkealehto, Hämeen ammattikorkeakoulu

Jaa

Takaisin