14.11.2019

#eAMKmaailmalla: Innovatiivista korkeakoulupedagogiikkaa - ISTEL Conference 2019

Konferenssin keskeisiä aiheita oli opiskelijaryhmien moninaisuus sekä siihen liittyvät haasteet ja ratkaisut. Esityksissä kuultiin myös kansainvälisiä tutkimustuloksia opettajien digipedagogisesta osaamisesta, käänteisestä oppimisesta ja oppimisyhteisön rakentamisen tärkeydestä. Tekstissä esitellään näitä teemoja ja lopuksi kerrotaan matkalta tarttuneet opit, oivallukset ja ideat.

ISETL on USA:ssa vuosittain järjestettävä korkeakoulupedagogiikan konferenssi

Innovative higher education pedagogy (ISETL) on USAssa vuosittain järjestettävä korkeakoulupedagogiikan konferenssi. Kolmepäiväinen konferenssi järjestettiin nyt lokakuussa 50. kerran ja tapahtumapaikkana oli Charlotte Pohjois-Carolinassa. Konferenssin taustalla on International Society for Exploring Teaching and Learning- seura, joka on vuodesta 2005 lähtien julkaissut kansainvälistä verkkolehteä International Journal of Teaching and Learning in Higher Education.

Ohjelmassa teemoina olivat yhdenvertaisuus ja inkluusio, interaktiivinen opetus, opetuksen muotoilu sekä tutkimusesitykset. Konferenssiesitysten ja työpajojen aiheet kattoivat laajasti niin lähi-, monimuoto- kuin verkko-opetuksenkin. Kiinnostaavaa oli, että opiskelijaryhmien moninaisuudesta ja näihin liittyvistä haasteista sekä erilaisista ratkaisuista korkeakoulussa oli runsaasti esityksiä. Kullekin esitykselle, työpajalle tai roundtable sessiolle oli varattu 50 minuuttia, joten aikaa oli myös keskustelulle. Tavoitteena onkin kollegiaalinen vuorovaikutteinen ympäristö tutkimuksellisen ja kokemusperäisen tiedon sekä käytäntieden jakamiseen.

Esitysten ja työpajojen antia

University of North Carolinassa tehty tutkimus kertoi opettajien tärkeimmiksi työkaluiksi oppimisalustan (Canvas) sekä yhteisölliset pilvipalvelut (GoogleDrive, Dropbox). Näitä myös osattiin käyttää parhaiten. Vähiten osaamista oli pelien ja simulaatioiden opetuskäytöstä sekä adaptiivisen oppimisen työkaluista. Suosituimmat tukimuodot olivat verkkoresurssit, yksilöllinen ohjaus ja työpajat. Vaikka tukea ja koulutusta haluttiin eniten oppimisalustoista, tulisi entistä enemmän keskittyä tuleviin trendeihin ja uusiin mahdollisuuksiin. Nämä tulokset vastaavat paljolti suomalaisia tutkimustuloksia. Kuten meilläkin keskusteltiin myös siitä, mitä tarkoittavat hybridi, blended, online tai face-to face käytännössä.

Käänteisestä oppimisen toteutuksesta korkeakoulussa oli useampi esitys, joissa kerrottiin käytännön kokeiluiden tuloksista. Opiskelijoiden tenttitulokset tai kurssin läpäisyasteet eivät eronneet perinteisen ja flipatun toteutuksen välillä. Kokeneet opiskelijat suosivat enemmän flipattuja opintoja kuin alkuvaiheen opiskelijat. Opiskelijat arvostivat sitä, että saivat opiskella, harjoitella ja kerrata omassa tahdissa. Lisäksi opiskelijat toivat esille sen, että flipatuilla toteutuksilla he ikään kuin saivat ohjaajan mukaan kotiinsa. Tämä oli merkityksellistä erityisesti ensimmäisen sukupolven korkeakouluopiskelijoille. Hyvänä koettiin myös opiskelijoiden valmistautuminen tapaamiseen. Tätä varten opettajan olisi hyvä antaa pieniä aktiviteetteja ja seurata sekä kommentoida opiskelijoiden valmistautumista. Esityksissä tuotiin esille monia työkaluja, joita voisi hyödyntää flippauksessa.

Yllättävää oli, että opiskelijoiden verkkoyhteydet olivat osittain huonoja, joten he joutuvat ajamaan lähimpään keskukseen voidaakseen opiskella verkossa. Tämä tuli esille sekä flippauksen kohdalla että verkkotenttien osalta. Meilläkin osa opettajista kysyy, huijaavatko opiskelijat verkkotenteissä. Esitetyn tutkimuksen mukaan opiskelijat eivät huijaa sen enempää verkossa kuin lähitilanteissa tai tenttiakvaarioiden tyyppisissä tiloissa. Keskustelun aikan todettiin usein, että merkityksellistä onkin tentin muotoilu siten, että huijaamisesta ei ole hyötyä.

Oppimisyhteisön rakentamisen työpajoissa esiteltiin harjoituksia, joissa opiskelijat opettelivat tuntemaan toisensa ja opettajan erilaisia ryhmäytymis- ja esittäytymisaktiviteetteja käyttäen. Korostettiin sitä, että opintojen alussa kannattaa käyttää aikaa oppimisyhteisön rakentamiseen, koska se helpottaa myöhempää työskentelyä ja lisää opiskelijoiden yhteisöllisyyden tunnetta. Yhdessä harjoituksessa kullekin osallistujille jaettiin lapulla kirjain ja osa sai tyhjän lapun, joka sai edustaa mitä tahansa kirjainta. Kirjaimista piti muodostaa yhteistoiminnallisesti sanoja ja kukaan ei saanut jäädä ulkopuolelle. Kirjaimista oli helppo muodostaa eri pituisia sanoja ohjaajan neuvojen mukaan ja samalla tuli neuvoteltua koko ryhmän kanssa ja naurettua hassuille sanoille.

konffa2.jpg

eAMK:n verkkototeutusten laatukriteerit saivat myönteisen vastaanoton

eAMK-hanke osallistui konferenssin Roundtable sessioon teemalla Quality is never an accident – quality criteria for online courses. Rountable poikkeaa konferenssin ohjeiden mukaan perinteisestä esityksestä siten, että se on epämuodollinen ja joustava mahdollistaen laajemman ja syvällisemmän keskustelun osallistujien kanssa. Alustimme keskustelua kertomalla Suomen korkeakoulujärjestelmästä, eAMK hankkeesta, CampusOnlinesta, laatukriteereistä ja opettajien valmennuksesta. Tämän jälkeen pyysimme osallistujia arvioimaan kunkin laatukriteerin tärkeyttä verkkokurssin toteutuksessa käyttäen laatimaamme verkkolomaketta. Tulosten tarkastelu antoi hyvän pohjan keskustelulle, jossa vertailimme myös eri maiden suhtautumista verkkokurssien laatuu. Esimerkiksi amerikkalaisilla on omat vastaavat laatukriteerinsä (Quality matters), joissa ei näy työelämäyhteyttä kuten meidän kriteereissä. Laatukriteerimme koettiin hyödylliseksi työkaluksi verkko-opetuksen laadun varmistuksessa.

Konferenssissa saimme suomalaisina myönteistä huomiota. Suomen koulutusjärjestelmää ylistettiin ja kaunista luontoa ihasteltiin - yllättävän moni oli käynyt Suomessa joko konferenssissa tai työn tai harrastuksen puitteissa.

Opit, ideat ja oivallukset

Konferenssi aikataulutus ja taustaorganisaation ideologia korosti keskustelua ja kokemuksen jakamista. Esitysten sisään oli rakennettu vuorovaikutteisia osiota ja roundtable käytiin todella keskustellen. Kiireen tuntu oli poissa ja oli aikaa vaihtaa kokemuksia. Tämä voisimme muistaa arjessa omia tapahtumia järjestettäessä.

Verkko-opetuksen tiimoilta niin meillä kuin myös Yhdysvalloissa samat aiheet ovat keskiössä. Meillä ei ehkä keskitytä niin paljon opiskelijoiden moninaisuuteen ja sen tuomiin haasteisiin, mutta tilanne muuttunee Suomessa monikulttuurisuuden kasvaessa. Mukaan saimme käytännön vinkkejä niin flippaukseen kuin myös ryhmäyttämiseen toteutuksen alkuvaiheessa sekä verkossa että lähitilanteissa.

Teksti: Kirsi Korkealehto ja Jaana Kullaslahti, HAMK, Teema 3 Korkeakoulupedagogiikan digitalisaatio

Kuvat: Kirsi Korkealehto, HAMK ja Stephanie Speicher

Jaa

Takaisin