18.12.2017

eAMK - Miten digipedagogista osaamista ammattikorkeakouluissa kehitetään?

eAMK- hankkeen yhtenä tavoitteena on digipedagogisesti osaava ja kehittyvä henkilöstö kaikissa Suomen ammattikorkeakouluissa. Työryhmä kartoitti ja listasi ammattikorkeakouluissa olemassa olevia käytänteitä.

Digipedagogiikka on yksi pedagogisen kehittämisen kiinnostavimmista ilmiöistä tänä päivänä.  Se yhdistää opettajan sisällöllisen, pedagogisen ja teknisen osaamisen soveltamisen pedagogisesti mielekkäällä tavalla osaksi jokapäiväistä opetustyötä, johtaen vaikuttavaan oppimiseen. Kiinnostavan digipedagogiikasta tekee se, että osittain olemme uuden äärellä, vaikka osittain teemme sitä, mitä olemme pitkään tehneet ja parhaiten osaamme. Vuosisatojen ajan opettajien professio on painottunut vahvaan asiantuntijuuteen, jota on sovellettu yksilölähtöisesti eri tavoilla, eri kulttuureissa, eri aikoina. Pedagogisen opetusosaamisen kehittäminen on kulkenut vahvasti sisällöllisen kehittämisen rinnalla. Viimeisten vuosikymmenten aikana kokonaisuuteen on vahvasti kiinnitetty teknologian soveltamisen mahdollisuudet. 

eAMK- hankkeen yhtenä tavoitteena on digipedagogisesti osaava ja kehittyvä henkilöstö kaikissa Suomen ammattikorkeakouluissa. Tämän työn aloittamiseksi ja tavoitteen saavuttamiseksi hanketyöryhmä* kartoitti ja listasi ammattikorkeakouluissa olemassa olevia käytänteitä. Näitä jo testattuja käytänteitä tullaan hankkeessa hyödyntämään digipedagogisten valmennusohjelmien, koulutusten ja mentoritoiminnan perustana. Kartoitus toteutettiin haastattelemalla ammattikorkeakoulujen toimijoita niin, että haastattelijana toimi eri ammattikorkeakoulun edustaja, kuin vastausten antaja. Haastattelun tuloksia saatiin 23 amk:sta.

Digipedagogisen osaamisen kuvaaminen

Kartoituksen mukaan henkilöstön digipedagoginen osaaminen on kuvattu kolmessa amk:ssa ja sen kuvaaminen on suunnitteilla 4 amk:ssa. Viidessä amk:ssa osaamista ei ollut kuvattu eikä se ollut suunnitteilla. 11 amk:a käyttää digipedagogisen osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen osaamismerkkejä, joissa vaadittava osaaminen on kuvattu merkkeihin. Kolme amk:a hyödyntää olemassa olevia kuvauksia osana osaamisen laajempaa kehittämistä ja kehityskeskusteluja. 

Digipedagogisen osaamisen mittaaminen

Henkilöstön digipedagogisen osaamisen tasoa on mitattu 19 amk:ssa. Mittauksia on toteutettu omilla (n=7) ja muiden tarjoamilla (n=5) osaamisen mittareilla (Tieke, Opeka, ECAR), osana laajempaa osaamiskartoitusta (n=3), osana kehityskeskusteluja (n=2) ja osana osaamismerkkien myöntöä. Itsearviointien lisäksi on hyödynnetty tiimien tekemää vertaisarviointia. Selkeä tarve nähtiin mittaamisen laajentamisessa muihin menetelmiin kuin itsearvionteihin esimerkiksi yhdistämällä se vertaisarviointiin ja taitotesteihin. Tärkeänä pidettiin myös arviointien interaktiivisuutta, jolloin sitä voitaisiin hyödyntää laajemmin osaamisen kehittämisen arviointivälineenä. 

Digipedagogisen osaamisen kehittäminen

Opettajien digipedagogisen osaamisen kehittämisen ohjelmia, koulutuksia tai valmennuksia kuvattiin 10 amk:ssa. Kokonaisuudet vaihtelivat laajoista valmennusohjelmista yksittäisiin webinaareihin, joilla kaikilla on perusteltu paikkansa. Monessa amk:ssa on hyödynnetty digitaalisia sisältöjä, joiden avulla opettajat voivat joustavasti osallistua koulutuksiin omien tarpeidensa mukaan, ajasta ja paikasta riippumatta. Digipedagogisen osaamisen kehittämisen hyvinä käytänteinä esiin nousivat digimentoriverkostot, joissa digitaalisesti orientoituneet opettajat toimivat mentoreina kollegoilleen. Lisäksi esiin nostettiin monenlaisia sekä paikan päällä, että verkossa järjestettyjä aktiviteetteja, digikuntopiirejä, -kahviloita, -aamiaisia, somekävelyitä ja -retkiä, skypeklinikoita. Verkkokursseja opettajille tarjotaan useassa amk:ssa, osan järjestäessä mini-konferensseja tai kehittämispäiviä hyvien käytänteiden jakamiseen. Suureen suosioon ovat nousseet webinaarisarjat, joita monet amk:t tänä päivänä tarjoavat. 

Kartoituksen perusteella saatiin selkeä kuva maan ammattikorkeakoulujen tilanteesta. Digipedagoginen kehittäminen nähdään merkityksellisenä ja sen parissa tehdään paljon työtä. Lähtötilanteen kartoittaminen antaa pohjan eAMK-hankkeen kehittämistyölle, joka tulevaisuudessa johtaa digipedagogisesti kyvykkääseen henkilöstöön kaikissa maan amk:ssa. Kartoituksen perusteella saatiin esiin hyviä käytänteitä, joita voidaan edelleen soveltaa eri amk:ssa, niiden uudelleentuottamisen sijaan.  

Työryhmän* toteuttaman kartoituksen tulokset tähän tekstiin yhteenveti digipäällikkö Mari Virtanen Metropolia ammattikorkeakoulusta. 

*Työryhmän jäsenet

Arcada: Monica Löv, Filip Levälahti, Christa Tigerstedt
Haaga-Helia: Outi Valkki, Irmeli Pietilä, Merja Alanko-Turunen   
HAMK: Jaana Kullaslahti
KAMK: Päivi Klimenko, Eija Heikkinen  
Metropolia: Mari Virtanen, Heli Thomander   
SeAMK: Jaana Liukkonen, Riikka Muurimäki   
TuAMK: Marjo Joshi 

Teksti ja grafiikat: Mari Virtanen, Metropolia ammattikorkeakoulu
Kuva: Adobe Stock

Jaa

Takaisin