5.11.2019

#Oppimisenekosysteemi: Digitaalisessa oppimisen ekosysteemissä on ne kaikki: oppimisen kulmakivet ja uudet trendit

Digitaalisuus on arkipäivää oppimisen ja opetuksen parissa. Jokainen päivä on kuitenkin erilainen, sillä digi tuo niin korkeakouluille kuin myös opiskelijoille uusia mahdollisuuksia, trendejä ja välineitä oppimisen mahdollistamiseksi.

Ammattikorkeakouluille digitaalinen oppiminen tarkoittaa uusien teknologioiden kehittämistä ja omaksumista, opiskelijalle digitaalisuus tarkoittaa joustavuutta, valinnanvapautta ja ubiikkia oppimista. Nämä maailmat muodostavat yhdessä digitaalisen oppimisen ekosysteemin, jonka kehitysmarssiin voi tarttua haluamallaan tavalla. Digitaaliset oppimisen ekosysteemit ovat keskeinen näkökulma ekosysteemeihin, mutta samalla oppimista ja opetusta muovaava megatrendi. Tässä sarjan postauksessa tarkastelemme mitä kaikkea digitaalinen ekosysteemi tuo tullessaan.

Digitaalinen oppimisen ekosysteemi

Osana oppimisen ekosysteemejä on tietenkin sen digitaalinen versio: digitaalinen oppimisen ekosysteemi. Näkökulmasta riippuu, mitä digitaalisella oppimisen ekosysteemillä halutaan tarkastella, mutta tyypillisesti sillä viitataan korkeakoulun ja opintohallinonjärjestelmiin ja oppimista tukeviin järjestelmiin. Toisaalta digitaalisen oppimisen ekosysteemit vievät ajatukset opetusta tukeviin ohjelmiin, peleihin ja simulaatioihin. Valinnanvaraa näkökulmissa siis riittää.

Harvemmin kuitenkin tulee katsottua internettiin ja tarkasteltua sitä loputonta maksullista tai maksutonta opetusta ja koulutustarjontaa, jota diginä verkossa on tarjolla. Digitaalisen oppimisen ekosysteemin näkökulmasta tämä voi tarkoittaa ainakin paria asiaa. Ensinnäkin oppija kiittää: valinnanvaraa, joustavuutta, virallista ja epävirallista koulutusta, niin paljon kuin pää kestää. Toisekseen korkeakoululle tilanne voi tarkoittaa kilpailua opiskelijoista tai meheviä mahdollisuuksia yhteistyöhön.

Jotain kuitenkin kertoo oppijoiden tarpeesta se, että esimeriksi Khan Academyn suosio nousee jatkuvasti. Khan Academy on täysin verkossa toimiva ja ilmainen sivusto, joka tarjoaa opetusta verkossa mm. matematiikassa ja erilaisia harjoitustehtäviä usealla eri kielellä. Khan Academy tavoittaa kävijöitä melkein jokaisesta maailman kolkasta, ja omien tilastojensa mukaan heidän verkkosivuillaan vieraili Suomestakin yli miljoona kävijää. Toisaalta osataan meillä kotonakin. eAMK -hankkeen luotsaama CampusOnline on koonnut yhden sivuston taakse verkko-opintoja lähes kaikista suomen ammattikorkeakouluista mahdollistaen opiskelijalle joustavan ja ubiikin oppimisen.

Digin laajeneminen

Vaikka digitaalisuus saattaa tuntua korkeakoulutoimijasta arkipäiväiseltä, kannattaa digistä silti olla kiinnostunut ja pysyä kärryillä missä mennään. Digitaalisen oppimisen markkinat ovat nimittäin kasvussa ja tulevaisuudelta odotetaan suuria. Esimerkiksi ReporLinkerin ennusteen mukaan globaalin e-oppimisen markkinat tulevat 2025 mennessä nousemaan 331 biljoonaan dollariin ja on hyvä toki huomata, että merkittävä osa suomalaisesta koulutusviennistä koostuu koulutusteknologian alan yrityksistä. Digitaalisen oppimisen ekosysteemin näkökulmasta tämä ekspansio tuottanee laajan skaalan uusia innovaatiota ja liiketoimintamalleja niin yksityiselle sektorille käyttöön kuin myös korkeakoulukentälle.

Uusia trendejä ennustetaan ja luodaan jatkuvasti, ja tällä hetkellä verkko-oppimisen parissa trendejä on e-learning industryn mukaan esimerkiksi kolme seuraavaa, melko teknologiapainotteista teemaa:

Video oppimisesta povataan nousevaa ja jatkuvaa trendiä. Se nähdään tehokkaana tapana välittää sisältöä ja uusien videoalustojen ja ohjelmien myötä videoiden tekeminen on yhä helpompaa. Videot ovat aivan keskeisessä roolissa ubiikin oppimisen lisääntymisen kannalta.

AR/VR/MR on veret seisauttavat kirjainyhdistelmä, mutta lyhyesti: AR= lisätty todellisuus, VR= virtuaalitodellisuus, MR= yhdistetty todellisuus eli VR osittaista lisäämistä todellisuuteen. Näiden teknologioiden soveltaminen koulutuksessa voi tuntua vielä kaukaiselta ajatukselta, mutta näyttää siltä, että aika alkaa olla kypsä näiden menetelmien lisäämiselle. Esimerkiksi vuonna 2012 flopannet Google älylasit tekevät paluuta yritysten käyttöön ja Boeing on onnistunut kehittämään työkäytäntöjä lasien avulla huomattavasti.

Micro-learning (suom. minioppiminen) eli yksittäisten taitojen tai asioiden oppiminen voi olla yksittäisiä opetusvideoita, graafeja tai tekstejä, joiden avulla täsmäopetellaan tarvittu asia. Erityisesti työelämässä micro-learning on ollut suosittu, sillä se säästää aikaa ja osaamista voidaan hyödyntää nopeasti.

Digitalisaation tai teknologian lisääntymistä koulutuksessa lienee turha päivitellä tai räpiköidä vastaan. Hyvä strategia lähestyä asiaa on löytää oma tapansa ottaa käyttöön itselleen sopivat välineet ja teknologiat, vaikka se vähän opettelemista ja vaivaa vaatisikin. Täysin kritiikittä ei kaikkea digihaipatusta tarvitse niellä, sillä myös opetuksen digitalisaation megatrendillä on kääntöpuolensa.

Human side of things

Blogisarja alkoi professori Stephen Billettin haastattelulla, ja työelämään liittyvien ekosysteemien lisäksi keskustelumme sivusi simulaatioiden ja ubiikin oppimisen mahdollisuuksia opetuksessa.

Billet kertoi olleensa vuosia sitten skeptinen teknologian mahdollisuuksien suhteen, mutta myöntää kantansa muuttuneen. Hän kuitenkin painotti erityisen paljon sitä, että aina kun teknologia tulee osaksi oppimista ja opetusta, tulisi muistaa ”human side of technology”. Toisin sanoen, lopulta oppija on aina toiminnan keskiössä. Samaa näkökulmaa painottaa Globla Education Futures -raportti vuodelta 2018, joka tarkastelee melko kriittisesti sitä, onko teknologia todella lunastanut lupauksensa koulutuksen mullistamisessa.

Raportin mukaan teknologia ei ole onnistunut mullistamaan koulutusta ja opetusta, vaan lähinnä teknologia on sulautunut ”vanhaan” järjestelmään. Syiksi arvioidaan muun muassa sitä, ettei opetuksen prosessit ja tavat ole lopulta muuttuneet teknologian myötä, vaan samoja prosesseja vain sovitellaan teknologiaan sopiviksi. Kehitystä jarruttaa myös asenteet: luottamus teknologiavälitteiseen opetukseen on heikkoa ja verkossa tapahtuvaa oppimista pidetään vielä jossain määrin ”toissijaisena” oppimisena

Jotta teknologiasta todella saataisiin kaikki irti Global Education Futures -raportin kirjoittajat ehdottavat ”radikaaleja” muutoksia sekä ihmisten tapaan toimia että systeemitason muutoksia. Joku voisi kysyä, ovatko seuraavat muutokset jo meneillään, vai ovatko ne ehkä ennemmin vasta tuloillaan olevia, post-digitalisaatio trendejä?

Oppijakeskeinen koulutus ja itseohjautuvat opiskelijat. Tämän muutos on kummarrus elinikäiselle ja elämän laajuiselle oppimiselle. Muutoksen myötä oppija nostetaan omasta oppimisestaan vastuunkantavaksi ja uusia oppimisen mahdollisuuksia etsiväksi toimijaksi. Koulutuksen tulisi vastata tähän haasteeseen muuttamalla pedagogiikkaansa oppijakeskeiseksi ja opettajien enemmän oppimisen coachaajiksi.

Tiimeihin, yhteisöön ja verkostoihin perustuva koulutus. Raportin mukaan yksilön oppiminen pitäisi nähdä osana organisaation ja yhteisön oppimista ja sama toisin päin. Yhteisöllistä oppimista pitäisi tukea koulutuksen avulla siten, että yksilön ryhmään kuulumisen tunnetta vahvistetaan.

Lokaalit oppimisen ekosysteemit ovat: ”dynaamisia, kehittyviä ja toisiinsa yhdistyviä koulutuksen verkostoja, jossa toimivat yksilölliset ja institutionaaliset palveluntarjoajat. Ne tarjoavat monipuolisia oppimisen kokemuksia yksilöille ja yhteisöille koko eliniän.” Toisin sanoen, elämänlaajuista oppimista työssä ja harrastuksissa, sekä näissä kertyneen osaamisen tunnistamista.

Onnistuneen oppimisen mittarit. Raportissa lähestytään arviointia kokonaisvaltaisesti ja melko humaaneista lähtökohdista. Se painottaa arvioinnin painopisteen siirtämistä yksittäisistä taitojen hallitsemisesta ja muistamisesta enemmän 2000-luvun ydintaitojen ja luovuuden arviointiin.

Näyttää siltä, että digitaalisen oppimisen ekosysteemissä lyövät kättä uusi teknologia ja ”human side of things” eli virkeä näkökulma pedagogiikkaan. Oppimisteknologian kehittyvät markkinat ja oppijoiden ja koulujen muuttuvat tarpeet pitävät huolen siitä, että uusia ohjelmia ja alustoja on tarjolla jatkossakin mitä erilaisimpiin tarpeisiin. Samalla tämän uuden teknologian haltuunotto edellyttää pedagogiikan ja oppimisen ohjaamisen soveltamista sopivaksi tilanteen mukaan. Digitaalinen oppimisen ekosysteemi ei kuitenkaan muovaudu itsekseen ja ehkäpä innostavinta on se, että jokainen toimija voi tuoda ekosysteemiin oman ”virtauksensa” eli oman intohimonsa tai kiinnostuksen kohteensa. Teknologiasta innostuneet voivat lähestyä ekosysteemiä teknologian kautta, kun taas pedagogisesti ja oppijan polusta kiinnostuneet voivat pohtia, miten taivuttelevat digitaalisen ekosysteemin omiin tarkoituksiinsa sopivaksi.

Tässä blogisarjassa tarkastelemme oppimisen ekosysteemejä eri näkökulmista. Tarkastelun alle päätyvät niin digitaaliset oppimisen ekosysteemit kuin myös innovaatioekosysteemit ja pääsemme myös kysymään kansainväliseltä koulutuksen tutkijalta, mitä kaikkea ekosysteemit voivat tarkoittaa oppimisessa ja opetuksessa.

#Oppimisenekosysteemi-blogisarjan osat:

  1. Oppimisen ekosysteemin monet maailmat
  2. Ekosysteemin ekologiset toimintaperiaatteet
  3. Digitaalisessa oppimisen ekosysteemissä on ne kaikki: oppimisen kulmakivet ja uudet trendit
  4. Työelämä osana oppimisen ekosysteemiä

Lähteet

Khan Academy. Annual report 2018. https://khanacademyannualreport.org/leveling-the-playing-field/#free-education-for-anyone Luettu 15.7.2019

Kiri, kiri koulutusvienti. Blogi. https://kauppapolitiikka.fi/kiri-kiri-koulutusvienti/ Luettu 15.7.2019

Global E-Learning Market 2018 Analysis and Forecasts (2014-2025) by Product, Technology, Vendor and End-User https://www.businesswire.com/news/home/20180222005646/en/Global-E-Learning-Market-2018-Analysis-Forecasts-2014-2025

Google Glass Is Now Back, New And Improved...And Other Small Business Tech News This Week https://www.forbes.com/sites/quickerbettertech/2019/06/02/google-glass-is-now-back-new-and-improved-and-other-small-business-tech-news-this-week/#75cd7ad8ad8c Luettu 15.7.2019

https://www.youtube.com/watch?v=qTblKJjTadQ Ubiquitous Learning

https://link.springer.com/referenceworkentry/10.1007%2F978-1-4419-1428-6_224

 

Jaa

Takaisin