3.11.2020

Boostia harvinaisten kielten verkko-opetukseen eAMK-laatukriteereillä

Harvinaisten kielten verkkotarjonnalle on korkeakouluissa kysyntää. KiVAKO-hankkeessa luotuja kielten verkkototeutuksia vertaisarvioidaan systemaattisesti eAMK-hankkeessa tehtyjen laatukriteerien avulla.

Kieltenopetus on yksipuolistunut Suomessa. Suurin osa perus- ja toisen asteen opiskelijoista opiskelee kotimaisten kielten lisäksi vain englantia. Yhdeksän kymmenestä oppilaasta valitsee A1-kielekseen juuri englannin. Kielivalintoihin vaikuttaa sosioekonominen tausta ja erot suurten ja pienten paikkakuntien välillä kasvavat. Opetus- ja kulttuuriministeriön selvityksessä ehdotetaan, että kielikoulutuspolitiikan päätavoite on suomalaisten kielitaidon monipuolistaminen ja kansainvälisyyden vahvistaminen. (Pyykkö, 2017).

Työelämässä arvostetaan monipuolista kielitaitoa ja kansainvälistä kokemusta; hyvä englannin kielen osaaminen on tärkeää, mutta se ei yksin riitä. Rekrytoitaessa on huomattu, ettei englannin lisäksi osata muita vieraita kieliä, vaikka espanjan, venäjän, saksan, ranskan ja ruotsin osaajille olisi tarvetta. Harvinaisen kielen taito saattaa nousta tärkeäksi kriteeriksi rekrytoinnissa (Lantta, 2017).

Opiskelijoiden kiinnostus oman kielitaidon laajentamiseen vastaamaan työelämän vaatimaa monipuolista kielitaitoa herää usein korkeakoulutasolla. Tämä on ristiriidassa sen kanssa, että useat korkeakoulut ovat supistaneet kielitarjontaansa.

Kuva 1 Korkealehto & Kullaslahti.png

KiVAKO-hanke laajentaa kielten verkko-opetustarjontaa korkeakouluissa

KiVAKO-hankeessa luodaan harvinaisten vieraiden kielten verkko-opintojaksoja kaikkien korkeakoulujen käyttöön. Hanke käynnistyi syksyllä 2018 ja se päättyy heinäkuussa 2021. Yli 80 kieltenopettajaa 18 ammattikorkeakoulusta ja kahdeksasta yliopistosta kehittää kielikohtaisissa tiimeissä kielten opintopolkutarjontaa A1-tasolta aina C1-tasolle saakka kielten eurooppalaisen viitekehyksen mukaisesti (Euroopan neuvosto, 2018).
Mukana olevat kielet ovat espanja, saksa, ranska, portugali, italia, kiina, korea, japani, viro, venäjä, suomenkielinen viittomakieli sekä UniTandem. UniTandem perustuu non-formaaliin, pareittain tapahtuvaan virtuaaliseen kielenoppimiseen ja vertaisopettamiseen siten, että natiivipuhujat opettavat pareittain toisilleen omaa äidinkieltään.

Hanke toimii myös oman osaamisen ja työn kehittämisen keinona mukana oleville kieltenopettajille. Samalla rakennetaan niin valtakunnallisia kuin alueellisiakin yhteistyöverkostoja ja luodaan uudenlaisia yhteistyön muotoja korkeakoulujen välille.

Opiskelijat ovat innokkaasti ilmoittautuneet pilottitoteutuksille

Hankkeessa luotuja opintojaksoja on pilotoitu verkossa syksystä 2019 alkaen, jolloin tarjolla olivat espanjan, italian, viron, portugalin, saksan, korean ja kiinan alkeiskurssit sekä venäjä 3. Keväällä 2020 vuorossa olivat japanin, venäjän, ranskan ja saksan alkeiskurssit sekä italian, korean, kiinan, portugalin, espanjan ranskan, saksan ja venäjän jatkokurssit sekä UniTandem.

Opiskelijat ovat ottaneet pilottitoteutukset innokkaasti vastaan; syksyn opintojaksoille valittiin 697 ilmoittautuneesta 226 opiskelijaa ja kevään 2020 opintojaksoille oli ilmoittautunut peräti 975 opiskelijaa 25 eri korkeakoulusta. Kaikki halukkaat eivät mahtuneet mukanaan opintojaksoille, sillä paikkoja oli vain 450 opiskelijalle.

Kuva 2 Korkealehto & Kullaslahti.png

Vertaisarviointi työpajassa etätyöskentelynä

Syksyn 2019 pilottikurssit itse- ja vertaisarvioitiin hankkeen etätyöseminaarissa keväällä 2020. Pilottikurssien tekijätiimejä pyydettiin valmistautumaan työpajaan tutustumalla eAMK-laatukriteereihin ja tekemään verkkototeutuksen itsearvioinnin suhteessa laatukriteereihin. Samalla pyydettiin kirjaamaan näkyville tunnus verkkototeutukselle, jotta vertaiset pääsivät tutustumaan toteutukseen ennakkoon.

Kaikkiaan arvioitavia verkkototeutuksia oli 14 ja vertaisarviointi tapahtui seitsemässä pienryhmässä, joita fasilitoivat hankkeen digipedamentorit. Ennen työseminaaria ja varsinaista vertaisarviointia hiottiin työpajan suunnitelma verkkotapaamisessa mentoreiden kanssa. Opettajien tukena hankkeessa toimivat digipedamentorit, jotka ovat myös kieltenopettajia.
Osallistujia oli kaikkiaan yli kuusikymmentä henkilöä ja heitä pyydettiin etukäteen ilmoittautumaan pienryhmiin sekä valitsemaan näin vertaisarvioitavat verkkototeutukset.

Pilottikurssit esiteltiin pienryhmissä itsearviontien perusteella tuoden esille onnistumiset ja haasteet, jonka jälkeen vertaiset kommentoivat ja ideoivat yhdessä parannusmahdollisuuksia. Lopuksi pienryhmät kokosivat hyviä käytänteitä yhteiseen dokumenttiin. Työpaja alkoi kaikkien ryhmien yhteisellä aloituksella, jossa kerrottiin työskentelyn vaiheet ja ohjeistukset vertaisarvointiin. Samoin pidimme yhteisen lopetuksen, jossa koottiin pienryhmissä esiin tulleita asioita yhteen ja jaettiin hyviä käytänteitä.

Kokemus työpajasta kevät 2020

Palautteiden mukaan työpajatyöskentely oli onnistunutta ja se koettiin hyödylliseksi sekä KiVAKO hankkeessa tehtävän työn että oman opetustyön näkökulmasta. Osallistujat kokivat kollegiaalisen keskustelun ja ideoiden jakamisen antoisaksi. Muutoksina seuraaviin työpajoihin toivottiin lisää aikaa ja mahdollisuutta jo etukäteen tutustua pilottitoteutuksiin opiskelijan roolissa. eAMK hankkeen laatukriteerit toimivat hyvin arvioinnin pohjana.

Koronakevät siirsi työpajat verkkoon ja reilun kuudenkymmenen hengen työpajojen organisointi zoomissa jännitti. Hyvissä ajoin tehty ohjeistus, fasilitoijien kanssa työpajan tsekkaus etukäteen sekä osaavat osallistujat mahdollistivat onnistuneen työpajakokemuksen. Verkkotyöpajat jatkuvat marraskuussa kevään ja kesän pilottien vertaisarvioinnilla ja kolmas työpaja järjestetään vielä myöhemmin syksyn piloteille.

Teksti: Kirsi Korkealehto ja Jaana Kullaslahti, Hämeen ammattikorkeakoulu

Valokuvat: Kirsi Korkealehto, Hämeen ammattikorkeakoulu

Kuvituskuva: © tomertu - stock.adobe.com

Lähteet:

Euroopan neuvosto 2018. Common European Framework of Reference for Languages: Learning, teaching, assessment. Companion volume with new descriptors. Strasbourg: Euroopan neuvosto. Saatavilla: https://rm.coe.int/cefr-companion-volume-with-new-descriptors-2018/1680787989

KiVAKO-hankkeen kotisivu osoitteessa http://www.kivako.fi/

Lantta, E. (2017). Työnantajien odotukset korkeakouluista valmistuneille työelämän muuttuessa: työnantajakyselyn tulokset. LAMK RDI Journal. Luettu osoitteesta: http://www.lamkpub.fi/2017/06/14/tyonantajien-odotukset-korkeakouluista-valmistuneille-tyoelaman-muuttuessa-tyonantajakyselyn-tulokset/

Pyykkö, R. (2017). Monikielisyys vahvuudeksi. Selvitys Suomen kielivarannon tilasta ja tasosta. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja. 2017: 51
http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160374/okm51.pdf

 

Jaa

Takaisin