10.8.2018

Biotalouskampus kohti oppimisen ekosysteemiä

Jyväskylän ammattikorkeakoulun Biotalousinstituutti on rakentamassa biotalouden alan oppimisen ekosysteemiä. Alustana toimii Biotalouskampus, jossa ovat mukana oppilaitokset opiskelijoineen, yrittäjät, seudun kehitysorganisaatiot sekä muut toimijat. Ekosysteemi-alustan luominen syntyy hitaasti hanke hankkeelta pysyvyyttä ja luottamusta rakentaen sekä yhteistä kieltä ja ymmärrystä lisäten. Biotalousinstituutti toimii ekosysteemin sitovana voimana edellytyksiä luomassa ja yhteyksiä mahdollistamassa.

Taakse on jäämässä aika, jolloin oppilaitokset olivat erillisiä saarekkeita, jopa linnakkeita, joihin pääsy oli mahdollista vain hieman kärjistäen sanottuna pääsykokeissa menestymällä. Oppilaitokset tuottivat työmarkkinoilla tarvittavaa ammattitaitoa ja osaamista pääasiassa omilla resursseillaan. Ovesta mentiin laatikkoon sisälle ja muutaman vuoden kuluttua tultiin työelämän valmiudet hankittuina ulos. Toki erilaiset työharjoittelut, vierailijaluennot ja työelämälle tehdyt opinnäytetyöt ovat aina kuuluneet osaksi oppimisprosessia. Koettu oppilaitosten omavaraisuus ilmenee edelleen yritysten kainoutena osallistua oppilaitosten arkeen ja oppimisprosesseihin, vaikka niitä maaniteltaisiinkin mukaan. Biotalouskampuksen kehittämisen johtoajatuksena on muuttaa tätä asetelmaa.

Venäjän keisarikunnan pyrkimys kehittää maataloustuotannon tasoa johti vuonna 1867 opetustoiminnan käynnistymiseen Saarijärven Tarvaalan kylällä, yhtenä viidestä Suomeen perustetusta maatalousoppilaitoksesta. Yli 130 vuotta maa- ja metsätalouden käytännönläheistä opetusta annettiin suomalaisen maatilatalouden tarpeisiin, kunnes ammattikorkeakoulujärjestelmään siirtyminen vuonna 1999 toi merkittävän muutoksen. Agrologikoulutus irrotettiin ja muotoiltiin AMK:n tutkinto-ohjelmaksi muiden koulutusohjelmien jäädessä toiselle asteelle Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopistoon (POKE). Noin 10 vuotta myöhemmin rakennettiin Tarvaalaan Jyväskylän ammattikorkeakoululle (JAMK) omat tilat sekä yhdistettiin organisatorisesti agrologikoulutus ja vahvan T&K-kulttuurin omaava Bioenergiakeskus Biotalousinstituutiksi. Näin oltiin synnytetty kahden oppilaitoksen kampus, jolla oli hyvät lähtökohdat biotalouden osaamistarpeisiin vastaamiseen.

Tiedepuistot ja vastaavat järjestelmät ovat integroineet korkeakouluja elinkeinoelämään kaupungeissa, ja siten luoneet edellytyksiä koulutuksen ja työelämän kohtaamisille. Keski-Suomen liiton aloitteesta Tarvaalan kampuksella toimivat oppilaitosyksiköt käynnistivät hankkeen työelämäyhteyksien kehittämiseksi, erityisesti nopeasti kasvavan biotaloustrendin työntämänä. Luotiin konsepti ”Biotalouskampukseksi”, jonka kehittämiseksi JAMK ja POKE yhdessä Saarijärven kaupungin ja sen konserniyhtiöiden SSYP Kehitys Oy:n ja SSYP Kiinteistöt Oy:n kanssa tekivät sopimuksen vuonna 2014. Visioksi on määritetty, että ”Biotalouskampus on biotalousalan osaamisen ja liiketoiminnan kehittämisen paikka, jossa alan yrittäjät, investoijat, tutkijat, kehittäjät ja opiskelijat kohtaavat”.

Iso kysymys oli, että voidaanko maaseudulla sijaitsevaa, harvalukuisten yritysten, pienen väestöpohjan ja suhteellisen pienten resurssien kokonaisuutta kehittää tiedepuisto-tyyppiseksi toimijaksi. Johtopäätös oli, että toimintamalli on skaalattavissa, mutta uskallusta, yhteistyötä ja muutoshalukkuutta se vaatii. Keskeinen rakennuspalikka on yrittäjyysosaamista ja liiketoiminnan kehittämistä entistä paremmin tukevat tutkinto-ohjelmat. Biotalous ei tarvinne enää entisessä määrin välijohtoa ja asiantuntijoita, vaan erityisesti ihmisiä, jotka pystyvät muuttamaan avautuvat uudet mahdollisuudet liiketoiminnaksi.

Vahva tutkimus- ja kehittämistoiminta on toinen uutta osaamista ja kehitystä tukeva pilari. Kolmantena ulottuvuutena on Biotalouskampuksen monipuolisten resurssien hyödyntäminen testaus- ja kehittämisalustana. Neljäntenä elementtinä on yritystoiminnan tuominen kampukselle. Kampusalueelle on kaavoitettu alueita yritystilojen rakentamiselle ja yrityspalveluita kehitetään. Tavoitteena on tarjota muun muassa houkutteleva polku opiskelijasta biotalouden yrittäjäksi. Viidentenä kehittämisen kohteena on entistä tiiviimpi ja avoimempi verkostoituminen muiden toimijoiden kanssa. Fyysinen läheisyys elinkeinoelämän ja oppilaitosten välillä, mutta myös tehokkaammin hyödynnetyt verkostoyhteydet, sekä uudet kaikkia osapuolia entistä paremmin osallistavat toimintamallit luovat ekosysteemin, symbioosin, joka tukee biotaloussektorin kehitystä.

Ensimmäiset askeleet Biotalouskampus-konseptin toimeenpanemiseksi ovat osoittaneet, että tahtoa ja uskallusta löytyy, joskin arjen puristuksessa muutosten vauhti ei aina vastaa odotuksia. Opiskelijat ovat kiitelleet parempia elinkeinoelämän yhteyksiä, joskin lisääntynyt tahto ja kyky tarttua uuden liiketoiminnan synnyttämiseen ei vielä näy. Tulokset tullevat ajan kanssa, kunhan kehittämisaskeleissa edistytään. Yritykset ainakin toivottavat tällaiset kehittämispyrkimykset erittäin tervetulleina, mikä osoittanee, että symbioottisen suhteen kehittäminen oppilaitosten kanssa nähdään hyödylliseksi.

Teksti: asiantuntija Markku Paananen, Biotalousinstituutti, Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja suunnittelija Anne Hakala, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Kuva: © Rido - stock.adobe.com

Jaa

Takaisin