22.6.2020

AMK-opettajat kokevat siirtymisen etäopetukseen onnistuneen hyvin

Ammattikorkeakouluissa ollaan siirtymässä kesätauolle ja poikkeuksellinen kevät on takanapäin. Huolimatta siitä, että siirtyminen etäopetukseen tapahtui lähes yhdessä yössä, onnistuivat ammattikorkeakoulut tehtävässään pääosin hyvin. Blogi nostaa esiin ensimmäisiä tuloksia toukokuussa 2020 ammattikorkeakoulujen opetushenkilöstölle suunnatusta kyselystä liittyen etäopetukseen.

Kyselyn toteutus ja taustatietoja

Ammattikorkeakoulut toteuttivat toukokuussa 2020 opetushenkilöstölleen kyselyn, jonka tavoitteena oli selvittää opettajien kokemuksia etäopetuksesta korona-pandemian aiheuttamassa poikkeustilanteessa. Vastausaikaa kyselyyn oli 12.-24.5.2020 ja kukin ammattikorkeakoulu vastasi kyselylinkin jaosta omalle henkilöstölleen sopivaksi katsomallaan tavalla. Kysely toteutettiin kolmella kielellä, suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Kyselyn laatimisessa hyödynnettiin koronapandemian myötä tehtyjä kansallisia ja kansainvälisiä kyselylomakkeita ja päällekkäisyyttä muiden kyselyjen kanssa pyrittiin välttämään. Kyselylomake kävi kommentointikierroksella ammattikorkeakouluissa. Kyselyssä oli strukturoitujen kysymysten lisäksi joukko avoimia kysymyksiä, jotta vastaajilla olisi mahdollisuus tuoda monipuolisesti esiin ajatuksiaan ja kokemuksiaan etäopetuksesta poikkeustilan aikana.

Kyselyyn vastasi 1561 opettajaa. Vastausprosentti on noin 31 % verrattaessa vastaajien määrää ammattikorkeakoulujen opettajamäärään vuonna 2019 (Vipunen). Vastaajia oli kaikista ammattikorkeakouluista ja he edustivat kaikkia koulutusaloja. Suurin osa vastaajista opetti pääasiassa AMK-tutkinnossa. Vastaajien enemmistö oli opettanut pääosin lähiopetuksessa ennen siirtymistä poikkeustilaan, mutta joukossa oli myös kokeneita verkko-opettajia, joilla verkko-opetusta oli ollut opetuksesta puolet tai enemmän.

Etäopetukseen ja etätyöskentelyyn siirtyminen

Kyselyn perusteella voidaan todeta, että ammattikorkeakoulut onnistuivat etäopetukseen siirtymisessä kevään poikkeustilanteessa pääosin hyvin. Opettajista runsas kolmeneljäsosaa koki siirtymisen etätyöskentelyyn onnistuneen erittäin hyvin tai hyvin ja vain 2 % koki, ettei siirtymisessä onnistuttu. Myös tiedotus poikkeusjärjestelyistä koettiin onnistuneeksi, työskentely verkossa kollegoiden kanssa oli sujuvaa ja käytössä olevat työkalut soveltuivat pääosin etätyöskentelyyn. Havainnot ovat hyvin samansuuntaisia kuin OAJ:n kokoamassa aineistossa, jonka mukaan korkeakouluopettajien kokemus poikkeusjärjestelyjen toimivuudesta kokonaisuutena ja käytössä olevat välineet olivat hyvät. Myös ammattikorkeakoulujen opiskelijat totesivat siirtymisen etätyöskentelyyn onnistuneen hyvin, mutta SAMOK:n AMK-opiskelijoille toteuttamassa kyselyssä nousi esiin haasteita liittyen opiskelumotivaatioon ja opetuksen laadun koettiin myös heikentyneen poikkeusolojen aikana.

Hieman haastavammaksi opettajat kokivat työskentelyn TKI-hankkeissa ja vuorovaikutuksen työelämän edustajien kanssa. Poikkeustilanne vaikeutti myös yritysten mahdollisuuksia osallistua yhteistyöhön ja kehittämiseen, lisäksi laboratorio- ja erikoistiloja jouduttiin korkeakouluissa sulkemaan, joka osaltaan vaikeutti toimintaa. Näihin väittämiin vastattiin myös vähemmän kuin muihin väittämiin, kaikki opettajat eivät ole mukana TKI-toiminnassa. Tietoturvaan liittyvien asioiden viestintä jakoi kyselyssä mielipiteitä. Kevään aikana tietoturvaan liittyvät kysymykset olivat esillä myös julkisessa keskustelussa ja opettajat eivät pitäneet viestintää niistä täysin onnistuneena.

Opettajakysely kaavio 1 735x504.png

Kaavio 1. Etätyöskentelyn onnistuminen

Kyselyn perusteella ammattikorkeakoulut pystyivät saattamaan keväällä käynnissä olleet opinnot loppuun kohtuullisen hyvin, vain 59 opettajaa kertoi joutuneensa keskeyttämään käynnissä olleita opintojaksoja. Opintojen ajoituksia sen sijaan jouduttiin muuttamaan enemmän. Opintoja sekä siirrettiin myöhemmäksi, että uusia opintojaksoja aloitettiin pikaisesti kevään aikana.

Tukea ja osaamista etäopetukseen nyt ja tulevaisuudessa

Siirtyminen etätyöskentelyyn ja etäopetukseen tapahtui lähes yhdessä yössä. Ammattikorkeakouluissa pyrittiin reagoimaan tilanteeseen nopeasti ja opettajille järjestettiin korkeakouluissa tukea eri tavoin (ohjeet, klinikat, verkkotapaamiset/webinaarit, henkilökohtainen tuki jne.). Myös oman korkeakoulun ulkopuolelta on ollut saatavissa tukea, kun monet hankkeet sekä yksittäiset toimijat yksin ja ryhminä jakoivat verkko-opetukseen liittyviä ohjeita, aineistoja ja materiaaleja avoimesti kenen tahansa käyttöön.

Keskeisimmäksi tuen lähteeksi kyselyn perusteella nousevat kuitenkin kollegat ja ylipäätään oman korkeakoulun tarjoamat palvelut ja tuki: henkilökohtainen tuki oman korkeakoulun verkko-opetuksen tukihenkilöiltä, IT-tukipalvelut, esimies sekä oman korkeakoulun verkkotapaamiset ja ohjeet. Eri hankkeiden ohjesivustot, avoimet webinaarit tai avoimeksi muutetut materiaalit eivät sen sijaan toimineet samassa määrin tukena etäopetukseen siirryttäessä. Nopeasti eteen tulleessa tilanteessa tuki haettiin ensisijaisesti kollegoilta ja omasta korkeakoulusta.

Opettajakysely kaavio 2 735x.png

Kaavio 2. Tuki etäopetukseen siirryttäessä

Kyselyyn vastanneilla opettajilla oli mahdollisuus nostaa esiin myös sellaisia tuenlähteitä, joita itse kyselyssä ei valmiina vastausvaihtoehtoina ollut. Näitä muita tuen lähteitä nosti esiin 351 vastaajaa. Etäopetukseen siirtymistä tukevina asioina nousi vahvimmin esiin oma osaaminen ja oma asenne. Kokeneemmilla verkko-opettajilla oli jo valmiina osaamista, joka toimi tukena poikkeustilanteessa. Osaaminen onkin yksi keskeinen kysymys etäopetukseen siirtymisen onnistumisessa. OAJn tekemässä kyselyssä poikkeusolojen työskentelystä 94 % ammattikorkeakouluopettajista piti digitaalista osaamistaan riittävänä tai kohtuullisena ja vaikeuksia koki 6 % vastaajista. Tässä aineistossa 59 % opettajista oli täysin samaa mieltä tai samaa mieltä “Osaamiseni verkko-opetukseen on ollut riittävän hyvä” väittämän kanssa. Osaamistaan piti riittämättömänä 7 % opettajista.

Osaamisen kehittäminen on jatkuvaa toimintaa. Kysyttäessä opettajilta mitä osaamista ja tukea he jatkossa tarvitsevat kehittyäkseen verkko-opetuksessa, nousi toiveena esiin koulutus ja valmennus henkilökohtaisesti ja/tai ryhmässä. Opettajat kokivat tarvitsevansa lisää osaamista mm. verkkopedagogiikkaan sekä verkkotyökalujen monipuoliseen ja tehokkaaseen käyttöön opetuksessa sekä eri työkalujen yhdistämiseen.

Onnistumiset ja haasteet etäopetuksessa ja -ohjauksessa

Ammattikorkeakouluissa on verkko-opetusta tehty ja kehitetty jo pitkään ja useat opettajat olivat opettaneet verkossa jo ennen poikkeustilaa. Tämä kokemus toimi hyvänä perustana ja pohjana siirryttäessä täysin etäopetukseen. Parhaiten opettajat kokivat itse onnistuneensa opetuksen ja oppimisen rytmittämisessä, verkkoluennoissa ja webinaareissa, reaaliaikaisessa ohjauksessa, tehtävien laadinnassa, arvioinnissa sekä verkko-oppimateriaalin tuottamisessa eli perustyö verkossa sujuu valtaosalla opettajista hyvin.

Opettajakysely kaavio 3 735x.png

Kaavio 3. Etäopetuksessa onnistuminen 1/2

Haastavammaksi koettiin yhteisöllisyys opetus- ja ohjaustilanteissa, opiskelijoiden osallistaminen sekä opiskelijoiden etenemisen seuranta. Myös verkkotenteissä onnistuminen jakoi mielipiteitä. Kaikilla opettajilla ei verkkotenttejä ole ollut, mutta keskustelua ovat herättäneet muun muassa valvontaan liittyvät kysymykset.

Opettajakysely kaavio 4 735x.png

Kaavio 4. Etäopetuksessa onnistuminen 2/2

Yhteistyöllä eteenpäin

Ammattikorkeakoulut ovat kevään 2020 poikkeustilanteessa tehneet tiivistä yhteistyötä ja jakaneet avoimesti hyviä käytäntöjä etäopetuksen ja sen tuen järjestämisestä keskenään. Yksi tällainen foorumi on ollut Arenen, vararehtoreiden ja koulutuksesta vastaavien johtajien sekä digipeda-asiantuntijoiden yhteiset viikoittaiset verkkotapaamiset. Näissä tapaamisissa muodostunut tilannekuva ei juurikaan poikkea kyselyn tuloksista - mitään suuria ongelmia tai mullistavia muutoksia ei etäopetukseen siirtymisessä tullut esiin.

Kyselyn avoimissa vastauksissa tuli selkeästi esille, että kokeneille verkko-opettajille poikkeustila ei tuonut muutosta heidän normaaliin opetukseensa laisinkaan. Opetus jatkui heillä kuten ennenkin eikä esimerkiksi erityistä tuen tarvetta ollut. Suurin muutos kosketti sitä joukkoa, jolla ei ollut entuudestaan verkko-opetusta tai sitä oli hyvin vähän. Valtaosa kuitenkin koki etätyöskentelyn ja –opetuksen mieleiseksi ja toivoisi näiden mahdollisuuksien jatkuvan tulevaisuudessakin.

Verkkopedagogiseen osaamiseen, etäopetuksen suunnitteluun ja materiaalien tuottamiseen liittyvään aikaresurssiin sekä vuorovaikutuksen ja yhteisöllisyyden rakentumiseen verkossa tulee jatkossa kiinnittää huomiota. Ammattikorkeakoulujen parhaiden käytänteiden löytäminen ja jakaminen jatkuvat syksyllä. Tässä työssä Digivisio2030 on vahvasti mukana ja viemässä kehitystä eteenpäin.

Teksti: Ikonen, Hannu (Jyväskylän ammattikorkeakoulu), Laitinen-Väänänen Sirpa (Jyväskylän ammattikorkeakoulu), Kullaslahti Jaana (Hämeen ammattikorkeakoulu), Nakamura, Rika (Jyväskylän ammattikorkeakoulu) & Tyrväinen, Paula (Jyväskylän ammattikorkeakoulu).

Otsikko-/kuvituskuva: © metamorworks - stock.adobe.com

Lähteet

OAJ:n kysely poikkeusolojen työskentelystä kaikille koulutusasteille, https://www.oaj.fi/ajankohtaista/uutiset-ja-tiedotteet/2020/koronavirus-kysely/

SAMOK:n kysely AMK-opiskelijoiden kokemuksista etäopiskelusta, https://samok.fi/wp-content/uploads/2020/05/amk-opiskelijoiden-kokemuksia-etaopiskelusta.pdf_.pdf

 

 

 

Jaa

Takaisin