8.1.2018

Korkeakoulujen kolminkertainen kehityshaaste

Digitaalinen teknologia mullistaa perusteellisesti yhteiskuntamme ja taloutemme rakenteita sekä kulttuurimme muotoja. Käynnissä olevan digievoluution tahti on salakavalan kiihtyvä. Ensin asiat näyttävät etenevän liki huomaamattoman verkkaisesti, sitten salamannopeasti.

Vielä jokunen vuosi sitten robottiliikennettä tai koneellista simultaanikääntämistä pidettiin likipitäen mahdottomuuksina. Nyt automaattiautot suhaavat jo arktisissa olosuhteissa ja Googlen apparaatit tulkkaavat 40 kieltä.

Kehitys kehittyy. Meidän on päätettävä, olemmeko yksilöinä, yrityksinä ja oppilaitoksina sitä aktiivisesti haluamaamme suuntaan edistämässä vaiko ponnettomasti vastaanottamassa. Mitä pidemmälle päätöksiä lykkäämme, sitä varmemmin niitä ei kohta enää eteemme tule.

Digimurros ravisuttaa yrittäjäkenttää

Vaikka digitaalinen murroskausi on vielä suhteellisen nuori (ensimmäisen merkittävän www-selaimen lanseeraamisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 25 vuotta), ovat sen merkit selvästi näkyvissä yrityksissämme ja yrittäjäkunnassamme, jossa muuten korkeakoulutettujen osuus on noussut jo noin 30 prosenttiin.

Osaamisen kysyntä muuttaa jatkuvasti muotoaan, ja näyttää siltä, että tarjonta ei tahdo pysyä perässä. Viimevuotisen pk-yritysbarometrimme mukaan lähes puolet pienistä ja keskisuurista yrityksistä ilmoittaa osaavan työvoiman puutteen rajoittavan kasvua. Joka kymmenes kertoo osaajapulan olevan kasvun merkittävin pullonkaula.

Uusi aika edellyttää uutta otetta palkansaajien lisäksi myös yrittäjiltä. Selvityksemme mukaan yrittäjän oma kiinnostus digitalisaatiota kohtaan on merkittävin yrityksen digitaalisen liiketoiminnan menestystä selittävä tekijä.

Valitettavasti vain joka kymmenes pk-yritys on vahvasti digitaalisesti suuntautunut. Peräti joka kolmas lukeutuu digikelkasta pudonneisiin. Ääripäiden väliin mahtuu iso joukko firmoja, joissa varovaisia digiaskeleita on onneksi jo otettu. Taaperrus on kuitenkin muutettava loikiksi, jos yrityksemme haluavat turvata kilpailukykynsä: digitaalisuus on vahvasti yhteydessä yrityksen kasvuun ja kehitykseen.

Koulutusoptimismille ei vaihtoehtoja

Koska osaaminen ja asenne ratkaisevat myös tulevaisuudessa, on meidän ratkaistava, millaisin keinoin niiden edellytykset pystytään alati muuttuvassa toimintaympäristössä varmistamaan. Tämä koulutuspolitiikan perimmäinen kysymys on akuutimpi kuin koskaan.

Ratkottavasta ei ole pulaa, ja päälle painava teknologinen puhuri horjuttaa aika ajoin vannoutuneimmankin koulutusoptimistin uskoa osaamisjärjestelmämme kykyyn pysyä transformaation vauhdissa. Lannistuminen ei kuitenkaan ole vaihtoehto. Meidän ratkaisuhakuisten toimijoiden on lujitettava vakaumustamme entistä kirkkaammalla näkemyksellä ja vieläkin ketterämmällä kokeiluotteella. 

Uudistu tai kuihdu. Yrittäjälle tämä on arkinen mantra, jonka merkitys on entisestään korostunut. Yrittäjien järjestönä uskallus ja kehityshakuisuus ovat geeneissämme. Kun tiedostamme tarpeen uudistuksille, tarjoamme perusteltuja ratkaisuvaihtoehtoja. Näin olemme tehneet myös korkeakoulutuksen ja tutkimuksen saralla Yrittäjämyönteinen korkeakoulutus 2025 -asiakirjassamme. 

Haastavia mahdollisuuksia

Korkeakoulumaailmaa on viimeisten vuosien aikana ravisteltu niin taloudellisesti kuin lainsäädännöllisesti. Vaikka reformiuupumus on ymmärrettävää, ei lamaannukseen ja konservatismiin ole varaa. Uudistuminen tapahtuu vain uudistusten kautta, ja niiden onnistuminen nojaa jaettuun tilanneanalyysiin ja tahtotilaan. Opetus- ja kulttuuriministeriön viimevuotinen korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiotyö palvelee tätä tarkoitusta erinomaisen hyvin, kuten aiemmin olen jo todennut.

Älykkäiden koneiden aikakausi tarkoittaa korkeakouluillemme kolminkertaista kehityshaastetta, jota meillä jokaisella koulutusmaailmassa toimivalla on mahdollisuus oman roolimme puitteissa olla edistämässä:

  1. Tietoteknologian kehityskulku pakottaa korkeakoulut uudelleen arvioimaan koulutuksen sisältöjä: tuotammeko digitalisoituvassa maailmassa tarvittavaa osaamista ja asennetta vai jatkammeko teollisen yhteiskunnan tietojen ja taitojen uusintamista?
  2. Osaamistarpeiden muutosrytmin tihentyessä korkeakoulut joutuvat asemoitumaan jatkuvan oppimisen alustoiksi: tarjoammeko kehittymismahdollisuuksia tasapainoisesti läpi oppijoiden elinkaaren vai painotammeko edelleen pääsääntönä niin yksilöiden kuin yritysten alkuvaihetta?
  3. Digitalisaatio ajaa korkeakoulut uudistamaan opetuksen muotoja ja oppimisen ympäristöjä: onko teknologia valjastettu kokonaan uusien oppijakeskeisten pedagogisten mallien ja ekosysteemien rakentamiseen vai luentosaleihin sulkeutuneen massatuotantologiikan digitointiin?

Yrittäjäliikkeenä olemme keskusjärjestömme, 20 aluejärjestömme sekä liki 400 paikallisyhdistyksemme voimin tuomassa oman panoksemme näiden haasteiden ratkomiseen niin paikallisesti kuin valtakunnallisesti.

Mainion eAMK-hankkeen ohjausryhmä on meille arvokas näköalapaikka, josta tähystää ammatillisen ja toivottavasti myös laajemman korkeakoulukentän kehityshorisonttia. Pidetään pää kylmänä, sydän lämpimänä ja katse tiukasti tulevaisuudessa!

Teksti: Joonas Mikkilä, Suomen Yrittäjien digi- ja koulutusasioiden päällikkö, joka vastaa järjestön korkeakoulu- ja innovaatiopoliittisista sekä digitalisaatioon liittyvistä asioista.

Kuvituskuva: Farzad Nazifi, Unsplash
Kirjoittajakuva: valokuvaaja Markus Sommers

Jaa

Takaisin